Monien mahdollisuuksien DNA-testit

Sukututkimuksen DNA-testit nousevat aika ajoin otsikoihin, kun tutkimustyössä on tehty läpimurtoja tai testien tulokset ovat tuoneet jotain yllättävää esille. DNA-testien tulosten avulla pyritään vahvistamaan tehtyä sukututkimusta ja löytämään puuttuvia henkilöitä omaan sukututkimukseen. Mitä ovat sitten ne tilanteet, joissa DNA-testejä voidaan hyödyntää sukututkimuksessa?

Yksi ehkä selkeimmin erottuva tilanne sukututkimuksessa on, kun lapsen isästä ei löydy tietoja. Suositulta Isoisää etsimään -kurssilta saa hyvät alkuohjeet tuntemattoman isän etsimiseksi arkistolähteistä ja siitä, miten jatkaa tutkimusta DNA-testein. Testeinä tällöin käytetään autosomaalitestejä eli ns. serkkutestejä, kuten Family Finder, MyHeritage, Ancestry DNA tai 23andMe, joilla voidaan löytää läheisiä sukulaisia. Perusajatuksena on erotella aviottoman lapsen DNA-osumista ne sukulaiset, jotka ovat tiedossa eli äidin sukulaiset. Apuna tässä voidaan käyttää teettämällä DNA-testi myös äidistä tai tämän lähisukulaisesta. Erottelun jälkeen jäljelle jääneiden, läheisimpien DNA-osumien joukosta ryhdytään etsimään tuntemattoman isän sukulaisia. Hankalaksi etsimisen voi tehdä se, että tällaisissa suvuissa aviottomia lapsia voi esiintyä useammassa sukupolvessa tai aviottoman lapsen vanhemmilla on useampia yhteisiä esivanhempia.

Hiljattain uutisoitiin myös sukututkimuksen DNA-testien käytöstä rikostutkinnassa, kun ruotsalainen sukututkija Peter Sjölund selvitti 16 vuoden takaisen kaksoismurhan Ruotsissa. Tekijän DNA:ta verrattiin FamilyTreeDNA:n tietokannassa oleviin DNA-näytteisiin. Sjölund tutki DNA-osumien esivanhempia 1800-luvulle asti ja näin saatujen esivanhempien jälkipolvia taas 1980-luvulle. Lopulta löytyi pieni joukko henkilöitä, jotka olivat oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja siten ratkaisevassa asemassa tutkinnan selvittämiseksi. Suomessa vastaavaa toimintaa ei ole vielä tiedossa ja nähtäväksi jää, tuleeko olemaan tarvettakaan.

Sinun DNA-tietosi on myös sinun läheisesi DNA-tieto. FamilyTreeDNA:n ja GEDmatch -palvelun sivustoilla voit määritellä tilisi asetuksissa, voidaanko DNA-tietoasi käyttää vakavien, väkivaltaisten rikosten selvittämiseen. FTDNA:n sivustolla tämä löytyy  asetuksista Tietosuoja -välilehdeltä (Privacy&Sharing) valitsemalla Law Enforcement Matching (LEM). Vastaavasti GEDmatchissa tämä tehdään muokkaamalla Police-tietoa.

Perinteisesti sukuseurat ovat teettäneet Y-DNA ja mtDNA -testejä tutkiakseen varhaisimpien esivanhempien tuloreittejä ja vahvistaakseen eri sukuhaarojen sukulaisuuksia. Tämä ei kuitenkaan anna kovin laajaa kuvaa maantieteellisesti tulosten painottuessa muutamilla paikkakunnilla vaikuttaneisiin tiettyihin sukuihin. Paikallisissa sukututkimusseuroissa ja kotiseutuyhdistyksissä on nyt virinnyt kiinnostusta teettää esimerkiksi isälinjoja tutkivia Y-DNA -testejä, joilla pyritään selvittämään kotiseudulla vaikuttaneita sukuja ja sukulaisuussuhteita.

Tavoitteena on saada Y-DNA -tuloksia henkilöistä, joiden varhaisimmat tiedossa olevat mieslinjaiset esi-isät ovat asuneet samoilla seuduilla samana ajankohtana. Näin voimme saada kattavamman läpileikkauksen alueella asuneista henkilöistä ja tuloksista voimme päätellä esi-isien tulosuunnan lisäksi, jotta ovatko he kenties sukua toisilleen.

Testisuunnitelma on pääpiirteissään seuraava: Talojen isäntäluetteloista poimitaan tutkimuksen kohdehenkilöiksi esimerkiksi isäntiä, jotka ovat isännöineet taloaan 1500-1600 -luvuilla. Valitaan taloksi sellainen talo, josta on levinnyt hyvin paljon sukuhaaroja lähialueille ja miksei kauemmaksikin. Näin tutkimus palvelee mahdollisimman laajaa sukupiiriä. Testihenkilöksi etsitään talon isännän suora mieslinjainen jälkeläinen, talohan siirtyi usein isältä pojalle, mutta yhtä hyvin poika saattoi siirtyä muualle ja taloon tulla uusi suku. Mieslinjaisten jälkeläisten jäljittäminen saattaa siis olla hyvin työlästä, mutta mitä enemmän sukuhaaroja löytyy, sitä todennäköisemmin mieslinjoja on jatkunut nykypäiviin saakka.

FamilyTreeDNA tarjoaa kotisivuillaan projektialustan asiakkaidensa käyttöön. Periaatteessa kuka tahansa FTDNA:n asiakas voi perustaa projektiryhmän hyväksyttyään FTDNA:n sopimusehdot ja ylläpitää sitä noudattamalla näitä sopimusehtoja.  Projektit voivat olla Y-DNA tai mtDNA -projekteja, sukunimiprojekteja tai maantieteellisiä projekteja. Maantieteelliset projektit toimivat hyvänä alustana alueelliselle tutkimukselle, sillä projektissa voidaan käsitellä samassa tietokannassa niin yksityisten kuin yhdistystenkin teettämät DNA-testit. 

Nyt on jo esimerkkinä nähtävissä, miten yhden kylän talojen 1600-luvun alkupuolella isännät ovat sukua keskenään, vaikka asiakirjoista heidän sukulaisuutensa ei ole pääteltävissä. Viisi eri taloa, joiden isäntien mieslinjaiset testatut jälkeläisensä ovat toisilleen Y-DNA67 -testillä osumina GD-luvun ollessa 0-1. Odottelemme vielä BigY700 -tuloksia, jotta saisimme tietää, missä vaiheessa näiden mieslinjojen erkaantuminen on tapahtunut.

Riikka Piironen