Ispoisten kartano. Kuva: Wikipedia Commons.
Valtioneuvos Johan Petter Winter (1788–1872) oli nuorena hyvinkin seurallinen mies, varsinainen seurapiirileijona. Jäätyään pois työelämästä 53-vuotiaana hän omistautui kolmelle intohimolleen: lukemiselle, kirjoittamiselle ja kirjojen keräämiselle. Hän asui kartanossaan Kaarinan (nykyisin Turun) Ispoisissa. Winter eristäytyi vähitellen muusta maailmasta niin täydellisesti, että hänet lopulta tunnettiin ”Ispoisten erakkona”.
Johan Petter Winter syntyi Ispoisten kartanossa lääninkamreeri, Suomen Talousseuran perustajajäsen ja rahastonhoitaja, kamarineuvos Arndt Johan Winterin (1744–1819) ja Margareta Lovisa Wernerin (1757–1788) perheeseen. Johan Petter oli perheen ainoa poika, lisäksi oli kaksi tytärtä Johanna ja Anna. Varhain äidittä jääneiden Winterin lasten kerrotaan ”poikenneen 1800-luvun säätyläisistä luonteeltaan ja käytökseltään”. Tarina ei kerro millä tavalla.
Arndt Johan Winter osti Ispoisten kartanon vuonna 1783 professori Henrik Hasselin leskeltä Kristina Margareta Paleenilta 33 000 kuparitaalarilla. Kolme vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen, vuonna 1791, Arndt Johan Winter rakennutti Kaarinan (nykyisin Katariinan) hautausmaalle uusklassisen, muodoltaan harvinaisen kahdeksankulmaisen hautakappelin, jota koristaa kartiomainen huippu tähtineen.
Johan Petter Winter kirjoittautui Turun akatemiaan lokakuussa 1802 ja suoritti tuomarintutkinnon kesäkuussa 1805. Hän teki sen jälkeen huomattavan virkauran Turun hovioikeudessa vuosina 1807– 1841 toimien muun muassa kanslistina, notaarina, sihteerinä, asessorina ja lopulta hovioikeudenneuvoksena vuodesta 1826. Samalla hän oli senaatin oikeusosaston jäsen vuodesta 1831. Winter otti vuonna 1841 virkaeron kaikista viroistaan omistautuakseen rakkaille harrastuksilleen. Hän pysytteli poikamiehenä koko ikänsä.
Winter keräsi erään maamme kaikkien aikojen huomattavimmista ja laajimmista yksityisistä kirjastoista, joka käsitti 8926 teosta; kirjat huutokaupattiin vuonna 1888, jolloin ne hajaantuivat maailmalle. Winter piti päiväkirjaa yli 60 vuoden ajan. Hänen henkilöhistorialliset, elämänkerralliset ja meteorologiset muistiinpanonsa on talletettu Kansallisarkistoon.
Sanomia Turusta uutisoi 18. huhtikuuta 1891 uuden Waltion-arkiston käyttöönotosta Helsingin Rauhankadulla ja kertoo uutisen yhteydessä muun muassa seuraavaa: ”Tutkijasalin runsaista kokoelmista mainittakoon eräs omituinen elämäkertakokoelma, jonka on tehnyt hra P. J. Winter-wainaja Ispoisten kartanosta. Pienille, kaikenmuotoisille paperilapuille hän on kirjoitellut sanomalehdistä ja muualta saatuja elämäkerrallisia tietoja melkein kaikista Suomen suwuista ja noita muistiinpanoja on niin paljon, että ne täyttäwät kokonaisen kaapin!”.
Esimerkiksi 13. joulukuuta 1823 Winter kertoo päiväkirjassaan osallistuneensa Turussa ”pieneen rekiretkeen” (noin 30 rekeä, 20 rouvaa ja 30 herraa), joka tehtiin pääasiassa avoimissa reissä kaupungin pääkatuja pitkin – tällä kertaa kuitenkin ilman edellä käyviä musikantteja – ja sitten Hämeentullista ulos erääseen kartanoon, ”jonka ennen omisti kreivi Steinheil ja nyt kuulemma omistaa muuan tykistönkapteeni Umanzov tai jotain sellaista”. Kartanossa tanssittiin ensin kello kymmeneen saakka, jolloin katettiin ateria. Sitä syötiin puoli kahteentoista, jonka jälkeen ”seurue pehmeässä puolikuutamossa hajaantui”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti