sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Anders Kultaseppä

Koska olen harvinaisen tumpelo ja kaikin puolin käsityötaidoton ihminen, harva esi-isä on kiinnostanut minua niin paljon kuin 1500-luvulla Turussa vaikuttanut Anders Kultaseppä. Nimensä mukaisesti Anders nimittäin toimi käsityöläisammatissa. Toisin kuin tällä jälkeläisellään, hänellä oli sorminäppäryyttä ja taitoa luoda kauniita, arvokkaita esineitä. 
Moisessa taidossa on mielestäni aina ollut jotain suorastaan maagista. 

Mitä tiedän Anders Kultasepästä, isoisäni isästä 14 polven takaa? 

Anders tunnetaan Turun pormestarina 1532. Tiedämme myös, että hänen puolisonsa nimi oli Elin Ragvaldsdotter. Anders on ammattikunnalleen tyypilliseen tapaan ilmeisesti ollut kohtalaisen varakas, koska hänen naimakauppansa ei ollut ollenkaan huonommasta päästä. Elinin isä Ragvald oli ilmeisesti Raaseporin kihlakunnan tuomarin Björn Ragvaldinpojan sisarenpoika. Elinin äidin etunimeä emme tiedä, mutta hänen patronyyminsä oli Olofsdotter ja sukunimi Djäkn. Anders Kultasepän puolison Elinin äidinäiti oli valtakunnan korkeinta aatelia, Birgitta Henriksdotter Svärd.  

Kultasepät olivat käsityöläisten eliittiä. Vuoden 1571 verotietojen mukaan turkulaisten käsityöläisten keskivarallisuus oli 58 markkaa. Kultaseppien verotettava omaisuus oli huomattavasti suurempi, 115 markkaa.  Varallisuutensa turvin monet kultasepät myös harrastivat sivutoimista rahanlainausta ja kaupankäyntiä. 
Vertailun vuoksi - piika tienasi vuodessa vain 8-12 markkaa. 
Kultaseppien korkeasta asemasta kertoo myös se, että usein he Anders Kultasepän tavoin nousivat kaupungin luottamustoimiin. 

Historian hämärissä takahuoneissa eläneet esivanhempamme herättävät kysymyksiä, kiehtovat mielikuvitusta, härnäävät olemuksellaan. Valitettavan usein he kiinnostavat sukututkimusharrastajaa enemmän kuin elävät sukulaiset. Minkä näköisiä he olivat? Olivatko luonteeltaan tiukkoja vai ystävällisiä, lankesivatko samoihin inhimillisiin sudenkuoppiin kuin me? Ajattelivatko he koskaan jälkipolviaan tai tulevaisuutta ylipäänsä, mittailivatko paikkaansa maailmankaikkeudessa? 
Kysymyksiä olisi, mutta vastauksia saa harvoin, jos koskaan. 

Olen usein miettinyt esimerkiksi sitä, mahtoiko Anders olla suomalainen vai tuliko hän jostain ulkomailta. Niukat historialliset lähdemaininnat eivät anna tästä mitään viitteitä. Niinpä olinkin suorastaan töpinöissäni, kun löysin Visa Immosen kirjan "Kirkkojen ja kartanoiden kätköistä." Tähän kauniiseen kirjaan on koottu tietoa jalometallituotteiden valmistuksesta ja käytöstä maassamme 1200-1600. 

Vaikka kirja ei pettymyksekseni nostanutkaan Anders Kultaseppää suuresta tuntemattomuudesta - hänet mainittiin kerran, Turun pormestarina - on kirja keskiajan ja uuden ajan alun kultasepistä kiinnostuneelle suoranainen löytö. Jos esi-isissäsi on tuon ajan kultaseppiä, on Immosen kirja sinulle, no - kultakaivos. Vuosien 1371 ja 1600 väliseltä ajalta on säilynyt 66 Suomessa työskennelleen kultasepän nimet. 
Immosen kirjan sivuilta moni heistä nousee esiin, niin Sven Kultaseppä, Ablunia Hopiaseppälä, Baltzar Wulff kuin Samuel Lidskoukin. 

Monien kultaseppien nimet kuulostavat ulkomaalaisilta. En pitäisi tavattomana, että Anders Kultaseppäkin oli saksalaista alkuperää. Saksalaisten kultaseppien määrä oli maassamme suurin 1300-luvulla, minkä jälkeen heidän määränsä väheni. 1500-luvulla saksalaisten kultaseppien lukumäärä jälleen alkoi kasvaa. Kenties Anders oli yksi heistä? 

Anders Kultaseppä kuoli noin vuonna 1557. Iäkkäänä miehenä hän tuskin kovin suuresti pääsi osalliseksi ylellisyystavarabuumista, jonka Juhana-herttuan aika Turun linnassa kultasepillekin toi 1550-1560. Ammattiuransa kukkeimpina vuosina hän sijaan joutui seuraamaan, miten Juhanan isän, Kustaa Vaasan edistämä uskonpuhdistus heikensi kultaseppien asemaa vähentämällä oleellisesti kirkkojen esineistöä. Pieneksi kostoksi tästä Anders hyvinkin saattoi viimeisillä hetkillään huahtaa esirukouspyynnön kultaseppien suojeluspyhimykselle Eligiukselle. 











4 kommenttia:

  1. Suosittelen DNA-testiä Andersin isälinjan selvittämiseksi, mikäli hänellä on elossa olevia jälkeläisiä katkeamattomassa miesketjussa.

    VastaaPoista
  2. Uskomatonta, mutta totta Jumala on aina suuri. Kun useita julkaisuja hakemuskopio pankin, sain laina läpi hyvin ystävällinen nainen. Lisätietoja antavat hänelle sähköpostitse osoitteessa: marilinetricha@mail.ru se tarjoaa lainoja € 30000 € 3.000.000.000 kenellekään pystyä palauttamaan sille korkoineen alhaisella nopeudella 2 % eivät epäile, että viesti. Tämä on täydellinen todellisuutta. Levitä sanaa ystävien ja perheen jotka ovat avun tarpeessa.
    takaisinmaksu alkaa viiden kuukauden kuluttua vastaanottamisesta luotto
    Jumala siunatkoon teitä.

    VastaaPoista
  3. Ei noihin aikoihin rälssin jäsenillä ollut pääsääntöisesti sukunimiä. Tuo Djäkn ei ollut oikeasti käytössä ollut sukunimi, vaan ko suvun joidenkin miesjäsenten liikanimi (ja johtuen heidän kirjoitustaidostaan).

    Aivan naurettavaa väittää että tuon aikakauden naisen sukunimi olisi Djäkn. Se on naurettavaa useastakin syystä.

    VastaaPoista
  4. Mihin pohjautuu ajatukset Elinin vanhemmista? Vain isännimeen vai kenties omaisuussuhteisiin?

    VastaaPoista