maanantai 15. lokakuuta 2012

Häränkantaja



Tekin olette varmaan huomanneet, ettei esi-isien tutkiminen ole vain yksi harrastus, vaan monta harrastusta yhdessä? Sukututkimus on kameleontti, joka vaihtaa nahkansa hyvissä ajoin ennen kuin vanhaan näkymään kyllästyy. Harrastus on mielekäs siitäkin syystä, että sen sisään mahtuu niin monta maailmaa. Sotilasesi-isä johdattaa aikakauden sotahistoriaan, torppari tai talonisäntä saa kiinnostumaan asutuksen leviämisestä ja isojaosta, pappissukulainen tekee kuivahkosta kirkkohistoriasta merkityksellisen.

Tässä yhtenä päivänä aloin katsella isäni sukuoksiston puolella esiintyvää nimeä Maria Oxman (1756-1809.) Maria eli elämänsä Joroisilla, oli naimisissa Anders Thomasson Wilkmanin (1753-1815) kanssa ja sai kuusi lasta. Yksi Marian tyttäristä avioitui ”Kolme tynnyriä ruista”-blogissa esittelemäni suutari Simon Simonsson Raskin kanssa. 

Ensi maistelulla Oxman vaikutti minusta ilmiselvältä sotilasnimeltä. Kun katselin sukua Mariasta taaksepäin, jouduin kuitenkin kasarmilta kirkon puolelle. Ketjun päästä löytyi nimittäin Leppävirran kirkkoherra Clemens Bartholdi Oxman, syntynyt noin vuonna 1625. Clemens pääsi ensin seurakunnan kappalaiseksi 1651 ja myöhemmin kirkkoherraksi, jossa virassa kuoli 1703.  
Kirkkoherra Clemens Oxmanin omakätinen nimikirjoitus
Vuonna 1956 Genoksessa julkaistiin kaksikin Oxman-suvun varhaisvaiheita käsitellyttä artikkelia. Niin Sven-Erik Åström kuin Arthur Ehnqvistkin joutuivat jättämään avoimeksi suvun kantaisän Clemensin alkuperän. Kohtalaisen lattea ja väsynyt on näiden kahden herran olettamus, että Clemens Bartholdi Bosphorus (Häränkantaja), myöhemmin Oxman, nimen takana olisi mahdollisesti savo-karjalainen Sonninen tai Härkönen. Minkäänlaisia viitteitä tästä ei ole saatu. Oxman-suku on Clemensistä eteenpäin hyvin dokumentoitua, eikä sieltä ymmärtääkseni ole löydetty Härkösiä tai Sonnisia mistään päin sukuhaaroja.

Oxman-suvun kantaisän alkuperä on siis edelleen valitettavasti hämärän peitossa.  Muun muassa tästä aiheesta olemme muiden Oxmanin eri sukuhaarojen jälkeläisten kanssa harrastaneet vilkasta ja antoisaa sähköpostikirjeenvaihtoa.

Kokoan tähän vapaina virranneita pohdiskelujamme siitä, mistä Clemens Oxman olisi voinut olla lähtöisin. Prosessi kertoo samalla jotain oleellista sukututkimusharrastuksesta: uusien yhteyksien löytämisestä, kutkuttavasta salapoliisintyöstä ja palapelistä, jossa monenlaisella tiedolla  - sattumaa unohtamatta - on merkitystä.   

Oxmanin suvussa kulkeneen perimätiedon mukaan Clemens olisi sama henkilö kuin Turun Akatemian matrikkelissa v. 1650 mainittu Königsbergissä (nykyisin Kaliningrad) syntynyt varaton opiskelija Clemens. Hän oli tullut Tukholmaan, jossa oli yrittänyt varastaa rahaa kolehtihaavista ja lähetetty (ilmeinen pilke silmäkulmassa) vankilatuomion sijasta opiskelemaan teologiaa Turkuun.
Asiakirjojen perusteella tiedämme, että vuonna 1650 samainen Clemens turhaan anoi Turun Akatemian konsistorilta avustusta. Koska rahaa ei herunut, on todennäköistä että Clemensin täytyi varattomana keskeyttää opintonsa ja hakeutua työhön. Tähän teoriaan sopisi myös tieto, että vielä samana vuonna Leppävirralle ilmestyi Clemens Bartholdi Bosphorus, (vuodesta 1683 alkaen nimeltään Oxman,) joka pääsi seurakunnan kappalaiseksi huolimatta siitä, ettei ollut suorittanut teologista loppututkintoa.

Mikä sitten oli tuonut Clemensin Preussin pääkaupungista Königsbergistä Tukholmaan?
Emeritusprofessori Juhani Oksmanin työhypoteesin mukaan hän olisi ollut ruotsalaisen sotilaan avioton poika, joka tuli isänsä kotimaahan Ruotsin laivaston paluukyydissä 30-vuotisen sodan päätösvuonna 1648. Königsberg oli sodan aikana ollut ruotsalaisten hallussa. 
Eila Rautioaho on myös kiinnittänyt huomiota Clemensin patronyymiin Bartholdi, joka voisi olla latinalainen muunnos ruotsalaisesta patronyymistä Bertilsson. Ympäri maapallon singahdelleissa sähköposteissamme Eila on myös muistuttanut lähes sosiaalisesta normista, että ensimmäiselle pojalle annettiin tämän isänisän etunimi ja seuraava poika sai äidin isän etunimen. Myös Clemensin esikoisesta tuli aikanaan Bertil/Bertel. Suvun jälkeläisistä löytyykin (ehkä juuri ruotsalaisen esi-isän muistoksi) monta Bertiliä.

Mutta jos Oxman-suvun kantaisä todella oli alkujaan Königsbergistä, johtaa se entistä mielenkiintoisempaan jatkokysymykseen. Meidän pitäisi nimittäin kysyä, oliko hän taustaltaan juutalainen. Oxman on erittäin yleinen sukunimi juutalaisilla, myös Königsbergissä.
Oxmanien nimi esiintyy maailmalla monessa muodossa: esim. Oksman, Oxmann, Oxnam, Ochsman(n), Oexman(n), Oxeman ja Axman. Huomattava osa heistä on juutalaisia, Itä-Euroopassa asuvia tai sieltä vainojen takia muihin maihin muuttaneita. Juhani Oksmanin yhteydenotot ovat poikineet myös sen tiedon, että on olemassa kirja nimeltään World book of Oxmans, julkaissut Burke´s Peerage. Oxman-suku on siis ollut kiinnostuksen kohteena muuallakin. Englantilainen Dave Oxman perusti aikanaan  myös Oxman Genealogical Siten (www.littlewhitebull.com) jossa muuten on mainittu myös Suomi ja Clemensimme.  

Olisivatko suomalaiset Oxmanit/Oksmanit/Osmalat/Osmalahdet/Oiliot ja muut Clemens Bartholdi Oxmanin jälkeläiset osa tätä laajaa maailmalle levinnyttä juutalaista Oxman-sukua?
Nyt tähän haetaan vastausta geeniteknologian puolelta. Juhani Oksman on vastikään lähettänyt Yhdysvaltoihin DNA-näytteensä, jonka osaltaan toivomme valaisevan myös Clemensin alkuperän arvoitusta.

(Kiitos Juhani Oksmanille, Eila Rautioaholle, Lauri Osmalalle ja Harri Saastamoiselle mielenkiintoisesta kirjeenvaihdosta, joka toivottavasti jatkuu.)

4 kommenttia:

  1. Myheritagessa (kimmo raisanen website) olen päivittänyt -56 Cenoksesta Clementistä nykypäivään jotain. T.Kimmo Räisänen

    VastaaPoista
  2. Kyllä kiinnostaisi minuakin sillä olen suoraa isälinjaa Clemensille, eli hän on 11. esi-isä minulle. Sittemmin nimi on muutettu Oksala, 12.6.1906, nimenvaihdon teki Johan Alfred Oksman s.1.11.1869

    VastaaPoista
  3. Mut jostain muistelen, että mummuni puhui nimen omaan juutalaisuudesta.

    VastaaPoista
  4. Näin joululomalla on aikaa katsella näitä sukujuttuja... Olen kanssasi suurinpiirtein samassa "aikajanassa" kanssasi eli n. 11. sukupolvi. Olisi mielenkiintoista jakaa kanssasi "tarinoita", ehkä oman sähköpostini kautta. Nyt käytän mieheni "linkkejä". T. Mirva Oksman, Leppävirta

    VastaaPoista