Joulu-uutiset no 8, 8.12.2020

 

Uusimaa 5.12.1913

Päätoimittajan palsta: Joulunäyttelyt

Sukututkimuksellinen pääuutisemme koskee sata vuotta sitten Suomen Sukututkimusseuran ongelmia. Tieteellisten seurain talossa ei ole tilaa ja seuran toimijat ovet nyreitä, koska tohtori G. Schaumanin yksityiskirjastoa ei ole talosta häädetty. Suomen Sukututkimusseuran arkisto ei siksi mahdu taloon.

Uusi Suomi 8.12.1920

Sata vuotta sitten liikkeet mainostivat ”Joulunäyttelyitä”. Kaupunkilaiseen jouluun kuului niiden kiertäminen. Myös käsityöyhdistykset järjestivät omia joulunäyttelyitään. Normaalisti tuon ajan kaupoissa halutut tavarat pyydettiin tiskin takana olevalta myyjältä. Joulunäyttelyn tarkoitus olikin esitellä asiakkaille lähemmin tarjolla olevia tuotteita, ja ne aseteltiin houkuttelevasti ”näyttelyksi”. Idea oli se, että kauppojen ”aistikkaasti” ja ”somasti” järjestetyt joulunäyttelyt lisäisivät jouluna ihmisten ostohalua.

Jouluiset näyteikkunatkin on tunnettu varsin hyvin jo yli sata vuotta. Nykyisin tavaratalojen näyteikkunat koristellaan jouluksi lähinnä lapsia varten, mutta 1900-luvun alussa kauppojen jouluikkunoiden kiertely oli yleinen kaiken kansan huvi. Toimittajat tekivät niistä myös juttuja ja arvioivat parhaat ja huonoimmat näyteikkunat. Siksi jokainen liike autokaupasta siirtomaatavaraliikkeeseen varustautui jouluun sekä joulunäyttelyin että jouluikkunoilla.

Työtoveri 1.1.1926

Osuuskauppalehti 24.2.1925

Työtoveri 1.1.1925

Satakunnan kansa 18.12.1924

Joulu-uutiset no 7, 7.12.2020

 

 

Päätoimittajan palsta: Tontut ja kiltit lapset

Lasten tulee olla kilttejä, jotta saavat lahjoja jouluna. Tämä oli selviö jo vuonna 1869, jolloin julkaistiin saksan kielestä suomennettu tohtori Henrik Hoffmanin ”Lasten joulu-tauluja eli opettavaisia juttuja kuvinensa.” Tutuin on tarina Jörö-Jukasta mutta yhtä karmea on tarina Laurasta, joka alkaa vanhempiensa kiellosta huolimatta leikkiä tulitikuilla ja palaa poroksi. Opetus oli selkeä: Jos et ole kiltti, voit vaikka kuolla kamalalla tavalla.

Vielä 1900-luvun alussa Joulutonttu tuo lapsille lahjoja. Tontut ovat vielä osaksi perinteisiä, hieman pelottaviakin kotitonttuja, mutta evoluutio kohti joulutonttuja on nopeaa: jo 1920-luvulla heistä on tullut punalakkisia Joulupukin apulaisia. Korvatuntunturille joukko alkoi muuttaa 1927 Markus-sedän toimesta.

Joulu-ilo nuorille ja vanhoille 1.12.1904

Joulupukki 1924

Joulukuusi 1921

Satakunnan kansa 24.12.1927

Etelä-Suomen sanomat 4.12.1924

Joulu-uutiset no 6, 6.12.2020

 

 

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Itsenäisyyspäivää on alusta asti vietetty arvokkaasti. Presidentin iltavastaanotto kuului asiaan jo vuodesta 1922 lähtien.

Koronatilanteen vuoksi tänä vuonna ei siis ole linnanjuhlia. 

Mutta ei hätää! Me laitamme pystyyn perinteisen pukuäänestyksen!! 

Äänestä linnanjuhlien kuningatar vuonna 1925! Suomen Kuvalehti esitteli presidentti ja rouva Relanderin isännöimien linnanjuhlien pukueleganssin tammikuussa 1926. Ehdokkaat ovat tässä:

 

Kauneinta linnanjuhlien iltapukua 1925 voi äänestää ja kommentoida esimerkiksi facebookissa Suomen Sukututkimusseuran keskusteluryhmässä tai tämän blogin kommenttiosastoon.

1920-luvun ”jukkarintala” oli helsinkiläinen muotisalonki ”Salon de Mode Jenny Kuosmanen”, josta kaikki vuoden 1925 linnanjuhlien suomalaisrouvatkin hankkivat leninkinsä. Lehtitietojen mukaan tavallisilla kuolevaisilla ei ollut liikkeeseen mitään asiaa.

Aika samalla kaavalla linnanjuhlat ovat menneet jo lähes sata vuotta. Nimimerkki "Leikari" kuvaili juhlia vuonna 1928 seuraavasti:
 

Helsingin Sanomat 7.12.1928

Myös kansalle järjestettiin ravintoloissa juhlaillallisia tanssiaisineen. Kieltolain aikana ei periaatteessa saanut tarjoilla alkoholia, mutta veikkaampa, että "kahvi" saattoi hyvinkin olla "terästettyä".

Iltalehti 5.12.1927