Joulu-uutiset no 5, 5.12.2020

Päätoimittajan palsta: Joulupostia

Ihan ensimmäiseksi: Pääuutisemme koskee Suomen Sukututkimusseuran varhaista toimijaa ja sihteeriä lehtori Granit-Ilmoniemeä. Hän on ollut Pariisissa ja päättänyt panna kuntoon Ranskan takapajulla olevan sukututkimuksen. No, ei puuttunut kaverilta itsetuntoa! 😧

 

Satakunnan kansa 28.11.1926

Joulukorttien lähettäminen kuului asiaan jo yli sata vuotta sitten. Jo 1907 postin työntekijät pitivät korttitulvaa ongelmana. Onneksi tuolloin saatiin 62 apulaiskirjeenkantajaa. Kirjakaupat mainostivat lehtien sivuilla joulukorttivalikoimiaan marraskuusta lähtien. Niitä myös askarreltiin ja piirrettiin itse. Kauneimpia kortteja aseteltiin jopa albumiin. Joulukorttien aiheet olivat samoja kuin nykyisin. Tosin porsaat olivat erittäin suosittu aihe, mitä Terveys -lehti paheksui mauttomaksi vuonna 1914. Kortteihin kaivattiin ”arvokkaampia joulusymbooleja.” Lisäksi varsinkin 1900-luvun alussa myös kauniin keväiset kukkakortit olivat suosiossa, ja tokihan ne sopivat joulupöytään yhdessä hyödettyjen kielojen ja syreenien kanssa.

 

Postilainen 15.1.1907

Loviisan sanomat 3.1.1928

Aura 25.11.1892

Viikko-Sanomat 6.12.1924

Uusi Aura 1.12.1907

Joulu-uutiset no 4, 4.12.2020

 

 

Päätoimittajan palsta: Käsityöt

Yksi suurimpia eroja joulunvietossa sata vuotta sitten ja nyt, ovat naisten käsityöt. Jo syksyllä lehdet alkoivat mainostaa käsityötarvikkeita ja julkaista kirjontamalleja joululahjoihin ja joulutekstiileihin. Lisäksi oli erilaisia askarteluideoita. Työ tosin oli etupäässä naisten ja lasten harteilla. Mainokset ja ohjeet on suunnattu selvästi varakkaille kaupunkilaisperheille, joissa naiset olivat kotirouvia.

1920-luvulla hitiksi nousi Egypti. Faarao Tuthankhamonin hauta avattiin syksyllä 1922 ja se oli sensaatio. Niinpä Suomessakin naisväki tarttui neulaan ja kirjoi hieroglyfejä joululiinoihinsa. Julkaisemme tässä näytteen vuodelta 1924. Taidanpa säästää tämän ohjeen, sillä tuohan oikeasti houkuttelee tällaista historiapeikkoa.... 😁

Klikkaa kuvaa suuremmaksi
 

Otavainen 1.11.1924

Lapset houkuteltiin myös askartelemaan. Tiukkaa sukupuolijakoa unohtamatta: pojille suositeltiin almanakkatelineen tekemistä ja tytöille korien valmistamista kuuseen.

Kodin Lehti 1.12.1824

Koitto 1.1.1923

Savotar 23.12.1909

Joulu-uutiset no 3, 3.12.20

 

 

Päätoimittajan palsta: Joulukukkia

Kukat ovat kuuluneet jouluun. Sata vuotta sitten joulukukkia sai ”huokealla”, jos osasi hyötää Hollannista tuodut kukkasipulit kukkimaan jouluksi. Lokakuussa siemen- ja kukkakaupat alkoivat mainostaa sipuleita ja naistenlehdet jakaa neuvoja. Kukkivia kukkia saattoi myös ostaa kukkakaupoista koko joulukuun ajan. Hyasinttien ja amaryllisten rinnalla kukitettiin ja myytiin jouluksi tulppaaneja, kieloja, narsisseja, ruukkuruusuja, kamelioita ja jopa sireenejä. Nykyisin suosittu joulutähti tuli Suomeen vasta 1960-luvulla.

Hollanissa kiinnosti sipulien lisäksi se, että maassa oli Euroopan ainoa hallitseva kuningatar. Jouluna 1900 odotettiin innokkaasti tulevia kuninkaallisia häitä, ja Suomenkin lehdistö kirjoitti asiasta tämän tästä. Kuka kuningatar olikaan kyseessä?

Julkaisemme pääuutisena varsin komean sukututkimusaiheisen runon! Ei liene tiedossa, kuka on nimerkin takana. Varmaankin joku varhainen sukututkija.

Forssan lehti 3.12.1920

Isänmaan ystävä 26.10.1900

Sosialisti 29.10.1927

Uusi Suomi 22.12.1929