tiistai 21. kesäkuuta 2022

O. F. Nordqvist tutkimusmatkailijana Vega-laivalla

Vega-laiva. Kuva: Kapteeni Palander, Nordiska museet.

Ruotsalaistunut suomalainen Adolf Erik Nordenskiöld (1832–1901) purjehti Vega-laivalla ensimmäisenä läpi Koillisväylän vuosina 1878–79. Meritien löytäminen Euroopan ja Aasian pohjoispuolitse Tyynellemerelle oli uroteko, joka herätti suurta huomiota ympäri maailman. Vega-retkeen osallistui myös toinen suomalainen, Oscar Nordqvist.  

Oscar Fritjof Nordqvist syntyi 19. toukokuuta 1858 Viipurissa. Hänen vanhempansa olivat Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arvid Nordqvist ja Sophie Grabbe. Oscar Nordqvist kävi Haminan kadettikoulun ja sai huhtikuussa 1878 nimityksen Venäjän keisarillisen kaartin vänrikiksi.

Parkki Vega lähti historialliselle matkalleen Karlskronan satamasta 22. kesäkuuta 1878. Nordenskiöld johti retkikuntaa, mutta Vegan kapteeni oli Adolf Arnold Louis Palander (vuodesta 1880 Palander af Vega, 1842–1920), josta sittemmin tuli amiraali ja Ruotsin meriministeri. Myös Palanderin sukujuuret ovat Suomessa. Vegan miehistöluettelon mukaan Oscar Nordqvist oli tulkki ja apulaiseläintieteilijä. Hän oli retkikunnan nuorin jäsen.

Oscar Nordqvist. Kuva: Daniel Nyblin,
Museoviraston kuvakokoelma.


Alkumatka sujui joutuisasti purjehtien, mutta jo elokuussa alkoivat sakea sumu ja jäälautat hidastaa matkantekoa. Elokuun 19. päivä saavutettiin eräs suurista tavoitteista, Siperian pohjoisin niemi Kap Tšeljuskin. 28. syyskuuta Vega juuttui jäihin Tšuktšien niemimaan pohjoispuolella, missä se tiukasti pysyikin seuraavaan kesään saakka. Syytä paniikkiin ei kuitenkaan ollut, sillä retkikunta oli hyvin varustautunut myös tämänkaltaisen vastoinkäymisen varalta.

Vegan talvisatamassa vallitsivat ankarat olot: tuuli tuiversi lakkaamatta, pakkasta oli usein yli 40 astetta ja lumituisku saattoi kestää monta päivää peräkkäin. Vega oli jäihin juuttuessaan vajaan puolentoista kilometrin päässä rannasta. Lähistöllä sijaitsi kaksi tšuktšien, siperialaisen alkuasukasheimon, asuttamaa kylää Pitlekai ja Jinretlen.  

Vegan vahva runko kesti hyvin jäiden puristuksen ja 18. heinäkuuta matka taas jatkui. Jäljellä olevan osuuden Koillisväylästä Vega purjehti kahdessa päivässä saavuttaen Pohjoisen jäämeren ja Tyynenmeren yhdistävän Beringinsalmen 20. heinäkuuta 1879. Koillisväylä oli avattu.

Huhtikuun 22. päivänä 1880 kello 22.00 Vega laski ankkurinsa Tukholman kuninkaanlinnan edustalle. Linnaan oli järjestetty suuri juhlavastaanotto ilotulituksineen sankarien paluun kunniaksi. Kunnianosoituksia suorastaan satoi retkikunnan jäsenille. Oscar Nordqvist palkittiin Vega-mitalilla, viidellä korkealla ruotsalaisella kunniamerkillä ja Ruotsin kuninkaan kunniamiekalla.

Suomeen palattuaan Oscar Nordqvist palveli upseerina eri tehtävissä vuoteen 1889, jolloin hän otti virkaeron. Sotilasuransa ohella Nordqvist opiskeli biologiaa Saksassa Freiburgin yliopistossa väitellen tohtoriksi vuonna 1886. Hänen tutkimuskohteitaan olivat kalat, ravut ja kalojen viljely.

Oscar Nordqvist avioitui 17. elokuuta 1881 Ebba Mathilda von Alfthanin (1860–1921) kanssa, jonka vanhemmat olivat Uudenmaanläänin kuvernööri, vapaaherra Georg von Alfthan ja Ebba Geschwendt. Lapset: Gerda (1882–1952), kanslisti, ja Harald Oscar (1884–1947), filosofian tohtori, Lundin yliopiston kalastusbiologian dosentti ja Ruotsin kalastusyhdistyksen toimitusjohtaja.

O. F. Nordqvist toimi vuodesta 1889 kalastustentarkastajana. Hän perusti Evon kalastuskoeaseman vuonna 1892 ja kalastajakoulun vuonna 1901. Vuoden 1902 kalastuslainsäädäntö on suurelta osin Nordqvistin työtä. Hän perusti Suomen Kalastusyhdistyksen ja sen julkaiseman aikakauskirjan Suomen Kalastuslehti, jonka päätoimittaja hän oli vuosina 1892–1904.

Asevelvollisuutta koskevien mielipiteidensä vuoksi Nordqvist joutui kenraalikuvernööri Bobrikovin epäsuosioon ja erotettiin virastaan vuonna 1902. Nordqvist siirtyi vuonna 1904 perheineen Ruotsiin, missä hän toimi ensin kalastusintendenttinä ja vuodesta 1906 maanviljelyshallituksen kalastustentarkastajana. O. F. Nordqvist kuoli Lidingössä 15. lokakuuta 1925.  

Pirjo Terho

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti