Argelanderin uroteko

Vartiovuoren tähtitorni vuonna 1853. Johan Jakob Reinberg (1823–1896).

Kansainvälistä mainetta saavuttanut tähtitieteilijä Friedrich Argelander (1799–1875) toimi vuosina 1823–1828 Turun akatemian observaattorina. Sinä aikana hän muun muassa ensimmäisenä määritti aurinkokunnan liikkeen suunnan avaruudessa ja julkaisi nk. Turun luettelossa selvityksen 500 kiintotähden sijainnista. Turkulaiset muistavat Argelanderin lisäksi uroteosta, jonka hän teki sinä syyskuisena yönä vuonna 1827, jolloin lähes koko vanha Turku haihtui savuna ilmaan.

 
Carl Ludvig Engelin suunnittelema Vartiovuoren tähtitorni, rakennus, jossa Argelander havaintojaan teki, valmistui vuonna 1819 juuri parahiksi keisari Aleksanteri I:n vierailun alla. Keisari saapui Turkuun illalla 7. syyskuuta 1819 Aninkaisten tullin kautta, jolloin juhlavalaistu tähtitorni osui keisarin ja hänen seurueensa reitin varrelle.
 
Argelander oli tähtitornissa tekemässä havaintojaan myös 4. syyskuuta 1827 yhdeksän aikaan illalla, jolloin Turun palo sai alkunsa. Hän näki tähystyspaikaltaan palon etenevän ensin alas Aninkaistenmäkeä ja puoliltaöin leviävän joen yli Kirkkokortteliin. Argelander ja tähtitornin nimeltä tuntematon vahtimestari seurasivat huolestuneina palorintaman etenemistä kohti Vartiovuorta. Pian koko Vartiovuoren alapuoli Hämeen- ja Uudenmaankatujen suunnalla olikin tulimerenä ja tähtitorni vakavasti uhattuna, jolloin miehet aloittivat päättäväisen taistelun rakennuksen pelastamiseksi.

Argelander kertoi myöhemmin, että ”kuumuus oli niin ankara, että rakennuksen ikkunaruudut koukistuivat ja pehmenivät hehkusta sekä näyttivät olevan sulamaisillaan”. Aina kun kipinäsade tai hehkuva kekäle uhkasi sytyttää tähtitornin, Argelander ja vahtimestari riensivät sammuttamaan palonalun. Kiperin tilanne oli, kun ”muutamat pölkyt, jotka sattumalta olivat katolla, olivat syttyä tuleen”. Miehet olivat vartiossa koko yön ja vasta seuraavana päivänä he saattoivat todeta  pelustusoperaationsa onnistuneen. 
 

Friedrich Argelander 1852

Friedrich Wilhelm August Argelander syntyi Preussin Memelissä (nykyisin Liettuan Klaipeda) sikäläisen tukkukauppiaan Johann Gottfried Argelanderin ja Wilhelmina Dorotea Grünhagenin poikana. Isä oli suomalaista sukujuurta. Argelander opiskeli Königsbergin yliopistossa vuosina 1817–1822 ja väitteli tohtoriksi huhtikuussa 1822. Seuraavana vuonna hänestä tuli Turun akatemian tähtitieteen observaattori. Palon jälkeen Argelander muutti akatemian mukana Helsinkiin. Hän toimi Helsingin yliopiston tähtitieteen professorina vuoteen 1837, jonka jälkeen hän palasi Preussiin Bonnin yliopiston tähtitieteen professoriksi ja observatorion johtajaksi.
 
Argelanderin puoliso 2. toukokuuta 1823 alkaen oli Marie Sophie Charlotte Courtan (1801–1883), joka oli kotoisin Königsbergistä. Avioliitosta syntyi neljä lasta. Näistä Maria Wilhelmine Amalie Argelanderin (1827–1917) puoliso Karl Nikolaus Adalbert Krüger (1832–1896) toimi vuosina 1862–1876 tähtitieteen professorina Helsingin yliopistossa.
 
Vartiovuoren tähtitorni toimitti alkuperäistä virkaansa vuoteen 1834, jolloin Helsinkiin valmistui Argelanderin ja Engelin yhdessä suunnittelema observatorio. Vuosina 1836–1967 tähtitornissa oli Turun ruotsinkielinen merenkulkukoulu. Sen toiminta keskeytyi joksikin aikaa vuonna 1918, jolloin Turun punaiset valtasivat tähtitornin ja pitivät sitä päämajanaan. Vuoden 1967 jälkeen tähtitorni on toiminut muun muassa merimuseona (1974–1998) ja Turun taidemuseon väistötilana (1999–2005).

Pirjo Terho