Hyvää Jean Sibeliuksen päivää!

Akseli Gallen-Kallela, Sibelius, 1894.

Jean Sibeliuksen päivää eli suomalaisen musiikin päivää vietetään Jean Sibeliuksen syntymäpäivänä 8. joulukuuta. Se on ollut liputuspäivä vuodesta 2011 lähtien.
 
Johan Christian Julius ”Jean/Janne” Sibelius (8.12.1865– 20.9.1957) tuskin pitkällisiä esittelyjä kaipaa. Sibelius syntyi Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli Hämeenlinnan kaupunginlääkäri Christian Gustaf Sibelius, joka kuoli lavantautiin heinäkuussa 1868 Sibeliuksen ollessa vasta kaksivuotias. Hänen äitinsä oli Pyhäjoen rovastin tytär Maria Charlotta (o.s. Borg). Sibeliuksella oli vanhempi sisar Linda Maria (1863–1932) ja nuorempi veli Christian Sibelius (1869–1922). Sibeliuksen koti oli ruotsinkielinen.
 
Sibelius aloitti pianotunnit 7-vuotiaana tätinsä opastuksella, teini-ikäisenä hän alkoi harjoitella viulunsoittoa intohimoisesti ja kävi 16-vuotiaasta alkaen viulutunneilla paikallisen sotilaskapellimestarin luona. Sisarustensa kanssa Sibelius soitti yhdessä lapsuudesta saakka: Sibelius soitti viulua, Linda pianoa ja Christian selloa.
 
Alakoulusta Sibelius jatkoi suomenkieliseen Hämeenlinnan normaalilyseoon, joka oli perustettu vähän aiemmin suomalaisuusliikkeen ansiosta. Sibeliuksesta tuli kaksikielinen, ja hän luki Elias Lönnrotin Kalevalaa sekä J. L. Runebergin, Zachris Topeliuksen ja Aleksis Kiven teoksia.
 
Päästyään vuonna 1885 ylioppilaaksi Sibelius aloitti lakimiehen opinnot Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa Helsingissä, mutta musiikki vei huomion luvuilta, ja opinnot keskeytyivät heti ensimmäisen vuoden jälkeen. Jean-taiteilijanimensä Sibelius otti käyttöön 1886. Sibelius opiskeli Helsingissä musiikkia vuosina 1885–1889 muun muassa musiikkiopistossa eli nykyisessä Sibelius-Akatemiassa Martin Wegeliuksen johdolla. Aluksi tärkeimmällä sijalla oli viulunsoitto, mutta Sibeliuksen huomattua, etteivät hänen taitonsa riittäneet virtuoosiksi, nousi säveltäminen etusijalle. Helsingin-kaudellaan Sibelius teki lähes sata sävellystä, ja häntä alettiin jo luonnehtia musiikkineroksi.
 
Sibeliuksesta tuli osa vapaamuotoista, eri aloja edustavien taiteilijoiden nuorsuomalaishenkistä ryhmää, jonka muodostivat hänen lisäkseen Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Arvid Järnefelt, Eino Leino, Robert Kajanus, Juhani Aho sekä Eero Erkko. Useat ryhmän jäsenistä muodostivat sittemmin naapuriyhteisön Tuusulanjärven ympäristöön.
 
Sibelius solmi erityisen tiiviit siteet Järnefeltin perheeseen. Hän avioitui Eero ja Arvid Järnefeltin sisaren Ainon kanssa Tottesundin kartanossa Maksamaalla 10.6.1892. He saivat kuusi tytärtä: Eva, Ruth, Kirsti-Maria (kuoli yksivuotiaana lavantautiin), Katarina, Margareta ja Heidi.
 
Jean ja Aino Sibeliuksen koti Ainola valmistui Tuusulanjärven rantatielle 1904. Elämä Helsingissä oli käynyt sävellystyön ja perhe-elämän kannalta liian rasittavaksi vilkkaan ravintolaelämän takia. ”Helsingissä kaikki laulu kuoli minussa”, totesi Sibelius myöhemmin. Muutto Ainolaan takasi Sibeliukselle ihanteellisen työskentely-ympäristön koko loppuelämäksi.
 
Myöhemmin Sibelius joutui Suomessa valinneiden kieliriitojen välikappaleeksi. Hänen 50-vuotispäivänsä yhteydessä vuonna 1915 kansatieteilijä Otto Andersson julkaisi Tidning för Musik -lehdessä sukutaulukon, joka korosti Sibeliuksen ruotsinkielisiä maalaisjuuria. Vuotta myöhemmin sukututkija ja Suomen Sukututkimusseuran perustaja Eeli Granit-Ilmoniemi teki Sibeliuksesta oman sukuselvityksensä, joka ilmestyi Uudessa Suomettaressa. Sen mukaan Sibeliuksen esi-isät olivat lähinnä artjärvisiä, suomenkielisiä talonpoikia. Molemmat tutkimukset saivat hänet raivoihinsa, koska Sibelius oli pitänyt itseään aatelissukuisena. Suuttuneena säveltäjämestari nimitti päiväkirjassaan Granit-Ilmoniemeä ”raa’aksi ja moukkamaiseksi saappaaksi” (Som en stöfvel har han behandlat ämnet – rått och plumpt!).
 
Sibeliuksesta Seuran palveluissa
 Katso Videokirjastosta Tiina Miettisen esitelmä ”Raffinoitua kärsimystä – Jean Sibeliussukututkimuksen uhrina”.
 
Lue Seuran blogista Regina Raskin kirjoitus Aino ja omenat  ja Tiina Miettisen kirjoitus Jean Sibeliuksen toinen Aino.
 
SukuHaun kautta voit lukea Eeli Granit-Ilmoniemen Sukukuvasto 1, jossa on julkaistu Sibeliuksen sukujuuret. (Vaatii kirjautumisen SukuHakuun.)