Pramian piian veisu
Tultaessa 1700-luvulla, piikoja (ja nuoria naisia ylipäätään) pidettiin turhamaisina ja liialliseen prameuteen taipuvaisina. Ylellisyyssäädökset kohdistuivat erityisesti rahvaaseen ja syyttävä katse kääntyi nimenomaan nuoriin piikoihin. Silkkikankaiset myssytkin kiellettiin piioilta vuonna 1766. Samoihin aikoihin levisi Saksasta Ruotsin kautta Suomeen arkkiveisu, josta tuli hyvin suosittu ja sitä laulettiin aina 1900-luvulle asti. Arkkiveisun nimi oli Yhden Ylpiän Pijan ja Köyhiä Vanhembians wastan Ynsiän Tyttären Pommerissa ja Sibbaun wähäsä Caupungisa surciasta rangaistuxesta Saatuen Sanomain jälken cocoonpandu merkillinen Wirsi. Se lienee painettu suomeksi vuonna 1761.
Veisun tapahtumat sijoittuivat
Pommeriin, jossa eli hyväpalkkainen mutta ylpeä, koreileva ja turhamainen
piika. Hän ei suostunut antamaan yhtään tuloistaan köyhille vanhemmilleen, vaan
käytti kaikki rahansa hienoihin vaatteisiin. Edes isänsä kuoltua, hän ei
suostunut antamaan hautajaismaksuun rahojaan. Emäntä, jota hän palveli, oli kuitenkin
hyvä ja kristillinen ihminen. Hän pyysi piikaansa viemään poloiselle leskelle
kaksi leipää. Ynseästi piika lähti niitä viemään, koska oli pakko.
Kuraisella
tiellä pramea piika ei halunnut sotkea hienoja kenkiään, vaan viskasi leivät tielle
ja astui niiden päälle. Jalat vaipuivat ja juuttuivat maahan. Kirkosta palaava väki yritti auttaa häntä, mutta piian jalat eivät
irronneet. Pastorin neuvosta piika tunnusti syntinsä – ja sen jälkeen maa
nielaisi hänet ”Kiljunnall coreus katoisi Manderen mustan alla.”
Rahvaalle
laadittu ja ikivihreäksi osoittautunut arkkiveisu sisälsi opetuksia. Se muistutti ensinnäkin säätyerojen
tärkeydestä. Leivän eli ruuan kunnioittaminen oli tärkeää: leipää ei saanut tuhlata. Turhamaisuus ja ylpeys oli pahasta. Piian piti tyytyä osaansa ja pysyä nöyränä. Hänen oli aina toteltava ja kunnioitettava emäntäänsä sekä autettava omia vanhempiaan – tai
muuten hänen kävisi huonosti, kuten kävi pramealle piialle Pommerissa...
Muutama säkeistö Pramian piian veisua |
Päivän Piikafakta:
Klikkaa Päivän Piikafakta suuremmaksi |
Lähteet:
Aikakauskirja Suomi 3. 1.1.1927
Liekki 30.12.1925
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti