Sukututkijan piikakalenteri 23.12.2019

Piiasta maailmannaiseksi

Piikakalenteri alkaa tulla päätökseen... mutta sitä ennen esittelemme pari piikaa, jotka raivasivat tiensä tähtiin - tavalla tai toisella. 

Olipa kerran Pirkkalan Kohmalassa vasta 16-vuotias piikatyttö Olga Eufrosiinantytär Aalto, joka synnytti aviottoman lapsensa Maria Vilhelmiinan 23.8.1891. Seitsemän vuoden kuluttua Olga avioitui Vilho Oskari Lindellin kanssa, josta tuli Marian isäpuoli. Äiti kuoli, kun Maria Vilhelmiina oli 15-vuotias. Sen jälkeen hän suuntasi maailmalle eli päätyi Tampereelle. 

Äitinsä tavoin Mariakin huomasi olevansa 16-vuotiaana raskaana. Aviottomuutta siis jo kolmannessa polvessa. Nykyisin voitaisiin kai puhua syrjäytymisen periytymisestä. Maria oli huomannut senkin, että näpistelemällä saattoi saada tavaroita, joihin ei ollut muuten varaa. Sellainen elämäntapa vei tytön neljä kertaa Hämeenlinnan naisvankilaan. Lapsiakin syntyi, mutta se oli neitoselle sivuseikka. Hän ei lapsista välittänyt. Prostituutiokin oli vain yksi keino saada kaiken haluamansa.

Maria Vilhelmiina suuntasi Helsinkiin. Ei niinkään rehelliseen työnhakuun piikana, vaan katselemaan mitä mahdollisuuksia suurkaupunki tarjoaisi. Ystävälliset ihmiset olivat perustaneet palvelijatarkoteja, joista maalta tullut tyttö sai turvaa etsiessään töitä tai jouduttuaan työttömäksi. Minnalle ne paikat olivat lähinnä ilmaisia asuinpaikkoja. Kaita tie ei ollut häntä varten. Häpeä, myötätunto ja totuudessa pysyminen olivat tälle nuorelle sinkkunaiselle tuntemattomia käsitteitä. Maria Vilhelmiina halusi vain edetä ylemmäs – ja etenikin – tavallaan.

Vapauduttuaan jälleen kerran vankilasta vuonna 1923 Maria Vilhelmiina sai rehellisen työpaikan. Ehkäpä hän hieman kokeili parannuksen tekoa. Maria Vilhelmiina pääsi lastenhoitajaksi Suomen varakonsulin perheeseen Kölnin lähelle Saksaan. Minna tarkkaili ympäristöään, oppi kieliä ja samalla suuren maailman tyyliä. Kaikki tarpeellista sosiaalista pääomaa, jos mielii päästä elämässä eteenpäin.

Saksasta Helsinkiä palasi valloittamaan piika, joka ei enää ollut piika, vaan rikas madame Minna Craucher: kokenut kolmekymppinen maailmannainen, jolla oli rahaa, auto, autonkuljettaja, bisneksiä kosmetiikka-ja kiinteistöaloilla sekä kahvila-ravintola. Venäläisestä ruhtinaastakin hän vihjaili. Minna liittyi toimittajien ja kirjailijoiden seuraan ja alkoi pitää salonkia. Hän ansaitsi hyvin seurapiirinsä avulla ja toisaalta myös kiristämällä niillä tiedoilla, mitä miehiltä kuuli esimerkiksi sängyssä. Mutta kyllä sitä rahaa kuluikin, paljon enemmän kuin tuli. Minnan salongissa liehuivat Uuno Kailas, Yrjö Jylhä, Olavi Paavolainen, Elina Vaara, Lauri Viljanen ja Mika Waltari.

Minna innostui myös komeista upseereista ja Lapuan liikkeestä. Hänestä tuli nopeasti liikkeen johtajien suosikki sekä Vihtori Kosolan ”pikkuystävätär”. Vuonna 1931 Lapuanliikkeen pääsihteeriksi valittu K. M. Wallenius kuitenkin tunsi Minnan taustan ja epämääräiset puuhat, joiden vuoiksi häntä oli pidetty silmällä. Wallenius aisti vaaran, ja erotti neiti Craucherin liikkeestä. Minna tietysti kosti vuotamalla liikkeen salaisia suunnitelmia viranomaisille. Minna eli nyt vaarallista elämää, mikä sitten koitui hänen kohtalokseen 8.3.1932. Ekonomi Olavi Runolinna ampui Minna Crauherin kostoksi tämän petturuudesta.

Niinpä niin. Nokkela piikatyttö saattoi edetä elämässään ryysyistä rikkauteen... sen hinta tosin saattoi olla kova.

Minna Craucher itämaisessa salongissaan

Lähde: Sainio, Venla: Craucher, Minna. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 19.12.2019).

Kuva: Lindell Maria Vilhelmina, Craucher Minna. Museovirasto – Musketti. Historian kuvakokoelma