Tästä se alkaa: Piikakalenteri. Joka päivä esittelyssä piika tai piikoja sekä päivän Piikafakta. Joulu jälkeen oman sukupuun piikojen selvittely käy ehkä entistä helpommin!
Ensimmäisiä lähteitä, joissa hyvin tienaavia piikoja mainitaan nimiltä,
ovat Suomen linnojen tilikirjat. Linnojen fatabuurituvissa säilytettiin
tekstiilejä, kehrättiin ja kudottiin. Lisäksi linnoissa tarvittiin karja- ja
keittiöpiikoja. Palkka oli hyvä, sillä tämä joukko oli ammattilaisia. Vuonna 1547 Hämeen linnassa mainitaan fatabuurivaimona Anna.
Hämeen linnassa ansaittua palkkaansa saivat vuonna 1558 fatabuuriemäntä
Karin, kehrääjä Valburg, kutojat Marit Eskilintytär ja Birita Sigfridintytär.
Leipurit Gertrud ja Valburg tavataan linnan keittiössä ja samoin kuin tupaemännät
Anna ja Birita. Ikävä kyllä, heidän sukutaustojaan tai jälkeläisiään ei pysty selvittämään. Yksikään linna tai kartano ei ole koskaan pyörinyt ilman piikoja.
 |
| Hämeen linnan naistyöläiset 1558 |
Lohjan kirkon 1510-luvun kalkkimaalauksista löytyy naisia kirnuamassa ja lypsämässä. Kuva antaa hieman vihjeitä aikakauden työasuista.
 |
| Paholaiset auttavat emäntää kirnuamaan. Piika lypsää lehmää, jolla lehmänkello. |
 |
| Klikkaa suuremmaksi Päivän Piikafakta |
Lähteet:
Paholaiset auttavat emäntää lypsämään ja kirnuamaan,
kalkkimaalaus
asehuoneen holvin länsivaippa
Restauroitu 1889 (E. Nervander , K.K. Hellstén), 1956
(Oskari Niemi), puhdistettu 1967-68.
Welin P. O., kuvaaja, Lohjan Pyhän Laurin kirkko
Museoviraston kuvakokoelmat, Historian kuvakokoelma
KA 3699:4, 3869:2v.
Luukku: Piianpeili. Turun museokeskus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti