perjantai 20. tammikuuta 2017

Kukin naikoon säädystään....

Suomalainen pappissääty oli melkoisen sisäänpäin lämpiävää väkeä. Hyvänä esimerkkinä tästä on Auran kappalaisen apulaisena ja kappalaisena 1700-luvun puolivälin tienoilla toiminut Johan Zelonius. Hän oli turkulaisen kellonsoittajan, Henrik Köppilän poika, joka oli opiskellut Turun katedraalikoulussa 1720-luvulla ja tullut ylioppilaaksi 1773 noin 22 vuoden iässä.


Ensimmäinen merkki säädyn mukaisesti käytöksestä oli puolison valinta. Johan vihittiin 1739 Marttilan kirkkoherran tyttären, Maria Rimanin kanssa. Tästä avioliitosta syntyi Auran Järvenojalla neljä lasta, jotka kaikki olivat tyttöjä.. Valitettavasti äiti Maria menehtyi noin vuosi nuorimman lapsensa syntymän jälkeen. Samana vuonna eli 1749 kuoli myös Johan Zeloniuksen iäkäs äiti Brita Bertilsdotter. Äidin kuolinsyyksi merkittiin kova kuume, kun taas Maria Rimanin vei jonkinlainen halvaus.

Koska Johanille jäi iso lapsikatras, oli uuden puolison löytäminen tärkeää. Niinpä jo 1750 hänet vihittiin Margareta Kristina Keckoniuksen kanssa, jonka isä oli pataljoonansaarnaaja Anders Keckonius. Andersin oma isä taasen oli ollut Huittisten kirkkoherra Johan Keckonius. Itseasiassa myös isoisä ja isoisän isä olivat kirkkoherroja, joten kirkonmiehet olivat tässäkin avioliitossa vahvasti mukana.

Lapsia ei tästä aviosta syntynyt ja Margareta Kristina menehtyi hänkin halvaukseen tammikuussa 1768. Taas ehti kulua vain vuosi ja Johan Zelonius oli jälleen naimakaupoilla. Kolmanneksi puolisoksi tuli luutnantti Karl Pihlin tytär Anna Stina. Tässäkin liitossa oli välähdys pappissäätyä, sillä Karl Pihlin äidinisä oli Perniön kirkkoherra Gabriel Thauvonius. Anna Stinan veli oli puolestaan ruukinsaarnaaja Länsi-Uudenmaan Antskogissa. Yhä lisää pappissäätyä saadaan Anna Stinan ensimmäisestä puolisosta, vuonna 1766 kuolleesta Kaarinan lukkarista, Johan Åhmanista. Johan Zelonius kuoli toukokuussa 1773 ja leski Anna Stina Pihl 1795. Tästäkään avioliitosta ei ollut lapsia.
Pelkästään Zeloniuksen puolisoiden suvuista saadaan siis kokoon huomattava määrä pappismiehiä Länsi-Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta. Lisää on kuitenkin luvassa, sillä Zeloniuksen ja Rimanin kahdeksasta tyttärestä peräti kolmella oli akateeminen puoliso.

Margareta Zeloniuksen (1743-1816) puoliso oli Pöytyän Jalkalasta kotoisin ollut Tomas Pedelius, josta lopulta tuli apulaispappi synnyinpitäjäänsä. Tomaksen ja Margaretan vävy oli Petäjäveden ent. kappalainen Erik Johan Westling. Maria Zeloniuksen (1745-1774) mies oli Vahdon pitäjänapulaisena lopulta työskennellyt Johan Angell, joka oli kirvesmiehen poika Turusta.

Kristina Zelonius (1748-1819) oli kolmas perheen tyttäristä, jonka vei vihille papiksi vihitty mies. Samuel Montin toimi Aurassa appensa apulaisena kohoten vähitellen varapastoriksi. Samuelin ja Kristinan vävy oli Tarvasjoen saarnaaja Johan Ulrik Brungström, josta olen kirjoitellut jo aiemmissa sukanvarsissa. Heidän poikansa Samuel Fredrik Montin oli kappalaisena Pielisjärvellä.
Johan Zeloniuksen poikapuoleksi tuli kolmannen avioliiton myötä Inkoon kirkkoherrana uransa huipentanut Johan Åhman. Ennen Inkoota Åhman työskenteli Tenholassa ja Bromarvissa kappalaisena sekä kirkkoherran apulaisena.

Tämä tarina on mennyt lähes pelkäksi nimien luetteloimiseksi, mutta sen tarkoituksena on korostaa yhteiskunnan säätyjakoa. Pappismies tai hänen jälkeläisensä etsi puolisonsa mielellään oman säädyn parista. Kolmen viimeksi mainitun Zelonius-sisaruksen isosisko Hedvig Zelonian (kuten sukunimen femiinimuoto kuuluu) nai turkulainen pellavankutojamestari Aron Herlin. Hän oli Johan Zeloniuksen neljästä vävystä ainoa ei-akateemisesti koulutettu, vaikka mestari olikin.


Kannattaa myös pistää merkille, että Zeloniuksen neljästä lapsesta kaikki selvisivät aikuisikään. Tämä oli tuiki harvinaista tuohon aikaan.

Juha Vuorela

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti