Alma Fohström oli ensimmäinen suomalainen suurta kansainvälistä mainetta saavuttanut oopperatähti, todellinen primadonna, jolle omistettiin runoja ja lauluja, ja jonka mukaan nimettiin suklaakonvehteja, hajuvesiä ja kilpahevosia. Saavuttamaansa maineeseen nähden Alma Fohström on nykyisin melko vähän tunnettu.
Alma Evelina Fohström syntyi Helsingissä 2. tammikuuta 1856. Hänen vanhempansa olivat Töölön saippua- ja kynttilätehtaan perustaja August Fridolf Fohström (1828–1893) ja Henriette Sofie Stenqvist (1835–1918). Fohström-suvun juuret ovat Inkoossa. Alma oli perheen kymmenestä lapsesta toiseksi vanhin. Hän kävi kuusi luokkaa Helsingin ruotsinkielistä tyttökoulua, jonka jälkeen alkoivat lauluopinnot. Alman poikkeukselliset laulunlahjat ilmenivät jo lapsena ja päätös ammattiurasta tehtiin varhain.
Suuret mitat täyttävä oopperalaulaja Alma Fohströmistä koulittiin Pietarin konservatoriossa, missä hän oli maineikkaan pedagogin, professori Henriette Nissen-Salomanin (1819–1879) laululuokan oppilaana vuodet 1873–1874. Sen jälkeen hän jatkoi opiskelua Nissen-Salomanin yksityisoppilaana.
Alma Fohström oli äänialaltaan lyyrinen koloratuurisopraano eli erityisen korkealta laulava sopraano, jonka ääneltä vaaditaan varsinkin ylärekisterissä suurta notkeutta. Fohströmin äänen vahvuuksiin kuuluivat ”puhdas intonaatio, tyylikäs fraseeraus, juoksutukset ja trilli”. Etenkin trillistään hän oli kuuluisa.
Alma Fohströmin varsinainen läpimurto tapahtui Saksassa huhti- ja toukokuussa 1878, jolloin hän esiintyi Berliinin Kroll-hovioopperassa. Nousu kansainväliselle huipulle kesti kuitenkin noin kymmenen vuotta. Fohströmin esiintymismatkoja seurattiin kotimaan lehdissä tiiviisti.
Uransa aikana Alma Fohström hallitsi 40 vaativaa oopperaroolia ja laajan konserttiohjelmiston. Hän esiintyi Euroopan kaikissa merkittävissä oopperataloissa, monissa useaan kertaan. Lisäksi hän lauloi konserttien solistina kymmenissä Euroopan kaupungeissa ja teki laajat kiertueet Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Aasiaan. Näytäntökaudella 1888–1889 Alma Fohström vieraili ensimmäisenä suomalaisena New Yorkin Metropolitan-oopperassa.
21. lokakuuta 1889 Alma Fohström avioitui kapteeni, sittemmin kenraaliksi asti urallaan ylenneen Wilhelm von Roden kanssa. Pari oli tavannut toisensa Riiassa Alman ollessa esiintymässä sikäläisessä oopperassa. Von Rode oli syntynyt Pietarissa 16. marraskuuta 1858 ja hän kuului saksalaisbalttilaiseen aatelissukuun. Etevänä pianistina tunnettu von Rode oli opiskellut pianonsoittoa Pietarin konservatoriossa opettajanaan Anton Rubinstein.
Monet tuon ajan laulajattaret luopuivat urastaan solmittuaan avioliiton, mutta Alma Fohström ei niin tehnyt. Avioiduttuaan hän kuitenkin asettui pysyvästi Venäjälle. Vuosina 1890–1899 hän oli kiinnitettynä Moskovan keisarillisen oopperan (Bolšoi) ensimmäiseksi primadonnaksi (primadonna assoluta). Siinä ominaisuudessa Alma Fohström lauloi keisari Nikolai II:n kruunajaisissa Moskovassa toukokuussa 1896.
Kahdeksan avioliittovuoden jälkeen von Roden pariskunta sai hartaasti toivomansa lapsen, pienen tyttären. Margaretha Henriette, lempinimeltään Gigi, syntyi 25. huhtikuuta 1897. Gigi kuitenkin menehtyi keuhkokuumeeseen vajaan kahden vuoden ikäisenä.
Alma Fohström äänitti Pietarissa Pathé-fonografille kolme yksinlaulua vuonna 1902. Näistä vain kahdessa osassa äänitetyn Satakielen molemmat osat ovat säilyneet. Venäläinen säveltäjä Aleksandr Aljabjev sävelsi yksinlaulun Satakieli Anton Delvigin runoon vuonna 1826. Kansanlaulunomaisesta sä- velmästä tuli heti suosittu ja se kuuluu yhä koloratuurisopraanoiden bravuureihin. Alma Fohström esitti Satakielen usein konserttiensa ylimääräisenä numerona. Äänitteen molemmat osat ovat kuunneltavissa YouTubessa. Se löytyy haulla ”Alma Fohström The Nightingale YouTube”.
Alma Fohström jätti esiintymislavat vuonna 1906 ollessaan 50-vuotias. Monen muun entisen primadonnan tavoin hän ryhtyi laulunopettajaksi. Vuodet 1909–1918 Alma Fohström oli Pietarin Keisarillisen konservatorion yksinlaulun professori. Venäjän vallankumouksen jälkeen, vuosina 1920–1928 hän opetti laulua Berliinin Stern-konservatoriossa.
Alma Fohström palasi Suomeen lopullisesti kesällä 1928. Toimettomaksi hän ei vieläkään jäänyt, vaan antoi laulutunteja Helsingin Kansankonservatoriossa kuolemaansa asti. Hän antoi myös yksityisesti laulutunteja kotonaan osoitteessa Tähtitorninkatu 6 as 32.
Wilhelm von Rode kuoli Helsingissä 5. maaliskuuta 1935. Alma suri puolisoaan syvästi, sillä avioliitto oli kaikesta päättäen varsin onnellinen. Hän ei elänyt vuottakaan miehensä jälkeen, vaan kuoli Helsingissä 20. helmikuuta 1936. Puolisot on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.
Pirjo Terho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti