Runsaan viikon kuluttua, lauantaina ja sunnuntaina 12.—13.3.2016 Seinäjoella järjestetään Suomen ensimmäinen valtakunnallinen sukututkimus & genomitieto -tapahtuma. Aiheeseen paneudutaan seminaarissa ja kolmessa keskustelutyöpajassa. Nyt kannattaa lähteä Seinäjoelle kuulemaan alan viimeisimmästä tutkimuksesta sekä tutustumaan geneettisen sukututkimuksen perusasioihin.
Lauantaina 12.3.2016 Sukututkimuspäivien seminaarissa tarkastellaan neljän esitelmän valossa ajankohtaista tutkimusta, joka liittyy genomitiedon käyttämiseen sukututkimuksessa.
Oulun yliopiston vararehtori, professori Olli Silvén käsittelee aihetta ”Esivanhempien juuria paikantamassa yDNA- ja autosomaalitiedon varassa”. Hän pohtii DNA-tiedon mahdollisuuksia suullisen perimätiedon varmentamisessa ja alkuperähypoteesien rakentamisessa. Silvénin aineistona on Ruotsin metsäsuomalaisen sukunimen muuttuminen lappilaiseksi sukunimeksi ja hän pyrkii toteennäyttämään hypoteesinsa yhtäältä autosomaalipohjaisella sukunimivarmistusta ja toisaalta Y-kromosomin DNA-vertailun avulla.
Esitelmässään ”Tawast-sukujen yDNA-tutkimus” Hannu Tawast esittelee jo vuonna 1999 alkaneiden Y-kromosomin DNA-vertailuun pohjautuvien tutkimusten tuloksia, joilla on pyritty saamaan selvyyttä Tawastien rälssisuvun mieskantaiseen polveutumiseen.
Valtiotiet. lis. Erkki Nenonen käsittelee esitelmässään ”Mitä mtDNA kertoo Sursill-sisaruksista ja heidän äidistään” mitokondrion DNA:n avaamia mahdollisuuksia varmistaa, ovatko Sursillin suvun varhaisimmat polvet todella sukua toisilleen kuten asiakirjalähteet antavat ymmärtää. Tähän mennessä jo varmistunut, että ainakin kaksi Östen Sursillin tyttäristä ovat sisaruksia keskenään.
Fil. tri Marja Pirttivaara päättää seminaarin esitelmällä ”Genomitieto sukututkimuksen apuna maailmalla”. Hän selostaa tuoreita tutkimuksia, joissa genomitietoa on menestyksellisesti käytetty sukututkimuksen edistämisessä.
Sunnuntaina 13.3.2016 tapahtumassa on kolme 1,5 tunnin keskustelutyöpajaa, joissa yhdessä kysellen ja keskustellen pureudutaan genomitiedon käytön perusasioihin. Marja Pirttivaara toimii kaikkien kolmen keskustelutyöpajan vetäjänä.
Sunnuntain ensimmäisessä työpajassa ”Karjalaiset sukujuuret” keskustellaan sukututkimuksen ja genomitiedon yhdistämisestä karjalaisen historiatiedon valossa. Työpajassa saadaan uutta tietoa karjalaisesta sukuhistoriasta ja väestön liikkumisesta. Paikalla ovat asiantuntijoina Erkki Kiuru ja Ahti Kurri.
”Pohjanmaan muuton monet muodot” -työpajassa pohditaan, miten DNA kertoo omalla tavallaan alueen asutushistoriasta, ihmisten liikkumisesta ja sukujen yhteyksistä. Työpajassa käsitellään eräitä tunnettuja pohjalaissukuja ja Pohjanmaan asutushistoriaa genomitiedon valossa. Siellä myös tarjotaan vinkkejä siitä, miten tutkimuksissa kannattaa edetä. Asiantuntijoina työpajassa toimivat Ilkka Salo ja Aila Yli-Hakola.
Keskustelutyöpajassa ”Vesiä pitkin Hämeen sydänmaille” tarkastellaan, miten hämäläisten vesireittien vaikutus näkyy väestön DNA:ssa. Näin on esimerkiksi Vesilahdessa, missä on viime vuosina verrattain runsaasti hyödynnetty genomitietoa yhdessä sukututkimuksen kanssa sukujen liikkumisen tutkimisessa. Keskustelua johdattelevat ja kysymyksiin vastaavat Risto Hyvätti ja Riikka Piironen.
Tapahtuman tarkka ohjelma on ladattavissa Suomen Sukututkimusseuran verkkosivustolta.
Tervetuloa Seinäjoelle Valtakunnallislle Sukututkimuspäiville tutustumaan sukututkimuksen uusiin tuuliin!
P. T. Kuusiluoma
Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti