SukuHaku on Suomen Sukututkimusseuran jäsenpalvelu, joka
toimii porttina suomalaisen sukututkimuksen aineistoihin, digitoituun
kirjallisuuteen sekä arkistoaineistoihin ja julkaisuihin tehtyihin
hakemistoihin. Yksi SukuHaussa käytettävissä olevista aineistoista on
kuolleiksi julistettujen hakemisto.
Kuolleeksi julistamisella tarkoitetaan tuomioistuimen päätöstä siitä, että kadonnutta henkilöä on pidettävä kuolleena, ja siinä määritellään päivämäärä, jolloin henkilön katsotaan kuolleen, eli käytännössä määrätään henkilölle kuolinpäivä. Kuolleeksi julistamista koskevan asian käsitteli se maaseudun kihlakunnanoikeus tai kaupungin raastuvanoikeus, jonka tuomiopiirissä kadonneella henkilöllä oli viimeksi ollut kotipaikka.
SukuHaun kuolleeksi julistetut on hakemisto virallisessa lehdessä kuolleeksi julistamismenettelyssä kuulutetuista henkilöistä. Hakemisto kattaa kuulutukset vuosilta 1905–1954. Palvelussa hakemistoon voi tehdä hakuja esimerkiksi nimen tai paikkakunnan mukaan. Hakemistosta löytyy viitteet lehtiin, joissa tietyn henkilön kuolleeksi julistamiseen liittyvät kuulutukset, päätökset ja muut vastaavat ilmoitukset on julkaistu. Näiden viitetietojen perusteella tiedot voi tarkistaa Kansalliskirjaston digitoimista Suomen virallisista lehdistä.
Esimerkiksi, jos lähtisimme etsimään tietoa eräästä Uudestakaupungista kotoisin olleesta kadonneesta merimies Johan Mikael Ahlqvististä, kirjoittaisimme hänen nimensä SukuHaun etusivun hakulomakkeeseen ja rajaisimme haun lomakkeen oikealta puolelta löytyvän pudotusvalikon kautta polulla Henkilöhistoria > Kuolleeksi julistetut. Tällaisella haulla saamme kaksi hakutulosta, joista toinen viittaa kuulutukseen ja toinen päätökseen kuolleeksi julistamisesta.
Ensimmäinen tulos sisältää viitetiedon Suomalaisen Wirallisen Lehden vuoden 1907 numeroon 227 (1.10.1907), jossa julkaistussa Uudenkaupungin raastuvanoikeuden kuulutuksessa kerrotaan joukon merimies Ahlqvistin sukulaisia pyytäneen tämän julistamista kuolleeksi, sillä Ahlqvist oli vuonna 1877 matkustanut ulkomaille antamatta sen jälkeen mitään tietoja itsestään. Raastuvanoikeuden kuulutuksessa pyydettiin Ahlqvistiä ilmoittautumaan oikeudelle ja kehotettiin kaikkia tietäviä ilmoittamaan, oliko Ahlqvist elossa tai kuollut. Toinen hakutulos viittaa samanlehden vuoden 1908 numeroon 148 (1.7.1907), jossa julkaistiin päätös Ahlqvistin kuolleeksi julistamisesta ja kerrotaan kuolinpäiväksi määrätyn 31.12.1889.
Kuten aiemmin mainittiin, kuolleeksi julistamisesta tehtiin päätös oikeudessa, eli kihlakunnanoikeuden ja raastuvanoikeuden pöytäkirjasta saattaa löytyä lisää tietoa tapauksiin liittyen. Aina näin ei kuitenkaan ole, vaan pöytäkirjojen tiedot ovat samat kuin lehdessä julkaistut tai jopa vähäisemmät.
Esimerkiksi Sodankylän kihlakunnanoikeus julisti helmikuussa 1973 koko joukon kadonneiksi katsottuja henkilöitä, joiden olinpaikasta tai mahdollisesta kuolemasta ei ollut tietoa, ja määräsi heille kuolinpäivät. Tässä tapauksessa oikeuden pöytäkirjasta löytyy yksittäisestä henkilöstä vain nimitiedot pitkästä listasta. Muiden lähteiden perusteella tiedetään, että heidän joukossaan oli esimerkiksi 1800-luvun lopulla Venäjälle muuttaneita, jotka olivat kuolleet jo 1900-luvun alussa.
Suomessa kuolleeksi julistaminen ei myöskään tarkoita sitä, ettei henkilölle voisi löytyä kuolinpäivää ulkomaisista lähteistä. Esimerkiksi Pudasjärveltä Amerikkaan muuttanut Juho Aukusti Kokko ja hänen vaimonsa Anna Kaisa julistettiin kuolleiksi Pudasjärven kihlakunnanoikeudessa vuonna 1979, mutta verkossa käytettävissä olevien Yhdysvaltain Minnesotan osavaltion kuolleiden luetteloiden mukaan Juho oli todellisuudessa kuollut jo vuonna 1948 ja vaimonsa paria vuotta myöhemmin.
Mikko Kuitula
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Jäsenviesti Jalmarin numerossä 9/2023. Kaikki Jalmarit voit lukea SukuHaun kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti