Väärin kirjattu vai väärin tulkittu

Carl Wilhelm Malm. Kuva: Wikimedia Commons

Sukututkijan eteen tulee tämän tästä henkilöitä, joiden syntymäajasta ja -paikasta esiintyy lähteissä ristiriitaisia ja jopa virheellisiä tietoja. Näissäkin tapauksissa on tärkeää, että lähdetiedot tutkimukseen merkitään oikeaoppisesti.

Jouduin äskettäin puurtamaan yhden tällaisen tapauksen parissa, jolloin huomioni kiinnittyi joidenkin tutkijoiden suorastaan huolimattomaan lähteiden käyttöön. Tapaus koski Vänrikki Stoolin tarinoista tunnetun everstiluutnantti Carl Wilhelm Malmin (1772–1826) syntymäaikaa ja -paikkaa. Hänen matrikkelitietojaan on julkaistu Suomessa ja Ruotsissa aina 1800-luvulta alkaen useissa teoksissa ja verkkojulkaisuissa. Ongelmana on, että niissä Malmin syntymäajasta ja -paikasta esitetään kolme eri versiota: 9.8. ja 14.8.1772 Kuopion pitäjän Julkulanniemellä tai 14.8.1772 Rantasalmella. 

Pyhtään Malm-sukua koskevassa tutkimuksessa (Ingegerd Lunden Cronström, Släktbok ny följd II:1–2, 1965) Malmin syntymäajaksi kerrotaan 9.8.1772 ja paikaksi Kuopion Julkulanniemi. Tieto on helppo tarkistaa Kuopion maaseurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelosta, jonka mukaan aika ja paikka ovat aivan oikein. Nimismies Johan Malmin ja Hedvig Sofia Brusinin poika kastettiin viikkoa myöhemmin eli 16.8. Kymmenen kummin joukossa huomatuimmat olivat Savon jalkaväkirykmentin Kuopion kompanian päällikkö kapteeni Torsten Tawast, Kuopion kirkkoherra Henrik Porthan ja hänen ylioppilaspoikansa Sigfrid sekä Kuopion kappalainen Zachris Argillander. Kaikki näyttää siis selvältä, mutta miksi useimmissa matrikkeleissa, jopa aivan arvostetuimmissakin, mainitaan syntymäajaksi 14.8.1772? Joissakin syntymäpaikkakin on vaihtunut Rantasalmeksi. 

Malm mainitaan Kuopion maaseurakunnan lisäksi Rantasalmen ja Joroisten kirkonkirjoissa. Julkulanniemeltä perhe muutti muutamaa vuotta myöhemmin saman pitäjän Vuorisalon kylään (nyk. Vehmersalmella) ja isän kuoltua 1782 äiti ja viisi pientä lasta muuttivat Rantasalmelle. Kustaan sodan aikana perhe asui jälleen välillä Vuorisalossa. Avioiduttuaan Malm muutti vuonna 1807 Rantasalmelta Joroisiin, jossa myös kuoli. 

Vielä Vuorisalossa Malmin syntymäajaksi merkittiin 9.8. Sen sijaan Rantasalmen ja Joroisten kirkonkirjoissa mainitaan yksinomaan päivämäärä 14.8.1772 ja paikkana Kuopio. Ensimmäinen päätelmä on, että Rantasalmen pappi on ollut huolimaton ja kirjannut sarakkeeseen väärän päivämäärän, mikä ei ollut tuolloin harvinaista. 

Käytettävissäni oli myös muita lähteitä kuin kirkonkirjoja. Sotilasasiakirjoissa sekä Kansallisarkiston ja Riksarkivetin Biografica-kokoelmissa säilytetään useita Malmin ansioluetteloita, joista suurin osa on hänen itsensä laatimia. Niissä kaikissa ilmoitetaan hänen syntyneen Rantasalmella 14.8.1772. Myöhemmin Malmin poika ilmoitti Porträtter till Fänrik Ståls sägner teoksen (ilmestyi 1862) laatijalle Robert Lagerborgille, että hänen isänsä oli syntynyt 14.8.1772 Rantasalmen Kerisalon kylässä. Tiedon luotettavuutta kuitenkin häiritsee se, että Kerisalo kuului jo tuolloin Joroisten pitäjään. 

Mitä Malmin omasta käsityksestä syntymästään pitäisi ajatella? Eikö hän muka itse tiennyt parhaiten oman syntymänsä, tai mitä hänelle siitä oli kerrottu? Virhe syntyneiden ja kastettujen luettelossa ei ole tavatonta. On siis mahdollista, että Malm oli syntynyt ilmoittamanaan päivänä Rantasalmella, mutta hänet merkittiin Kuopion maaseurakunnan kirjoihin, jonne perhe oli juuri muuttanut. Tätä tukee se, että nimismies Malmin perhe asui vuoden 1771 henkikirjan mukaan vielä Rantasalmen Osikonmäen kylässä. Seuraavan vuoden henkikirjassa asuinpaikkana oli jo Kuopion Julkulanniemi, mutta Osikonmäen tila oli edelleen Malmin omistuksessa. 

Tämä tapaus osoittaa, että useat tutkijat ovat vuosien saatossa muodostaneet sekavasta vyyhdestä oman tulkintansa ja esittäneet sen ainoana oikeana tietona. Tai kopioineet tutkimustulokset virheineen tarkistamatta niitä alkuperäislähteistä. Sukututkijoita opetetaan, että ensisijaisesti tulisi luottaa syntyneiden ja kastettujen luettelossa olevaan tietoon. Jos se voidaan osoittaa virheelliseksi muiden lähteiden avulla, pitäisi tämä perustella selkeästi. Myös kaikki tulkinnat on hyvä mainita. Tämä on jäänyt nyt jopa ansioituneilta tutkijoilta huomioimatta.

Vaikka edellä kerrottujen päivämäärien pyörittely saattaa tuntua vähäpätöiseltä, on se osaltaan esimerkki siitä, ettei luotettavaan tutkimustulokseen pääsemiseksi voi käyttää oikoteitä.  

Jukka Partanen

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Jäsenviesti Jalmarin numerossä 8/2023. Kaikki Jalmarit voit lukea SukuHaun kautta.