Isän jäljillä

Isä ja poika Kirjavalahdessa 1910. Museovirasto.

Tässä hieman taustatietoa. Sukututkimusta olen harrastanut kymmenisen vuotta, selvittääkseni sukuni vaiheita Se on tapahtunut lähinnä kirkollisten materiaalien avulla. Kuulun muutamaan sukuseuraan ja olen hankkinut kirjallisuutta aikaisemmasta suvustani.

Edesmenneellä äidillä oli aviomies (1900–1952). Siitä liitosta minulla oli kaksi velipuolta (1931–1952 ja 1934–1979). Minä synnyin keväällä 1954. Äitini oli silloin yhdessä biologisen isäni kanssa. Mutta hän ei koskaan tunnustanut minua pojakseen, koska oli aviossa toisen naisen kanssa. Minulle toki kerrottiin jo nuorena poikana, kuka isäni oikein oli. Sain häneltä joskus kirjeitä armeijaan ja olin hänen hautajaisissaan 1977. Minulla on sieltä kaksi valokuvaakin.

Vuosien kuluessa minua alkoi vaivata se, ettei minulla ollut mitään kirjallista varmistusta isästäni. Syntyisin olen Lahdesta. Niinpä tilasin sieltä virkatodistuksen otteen kastekirjasta. Asia oli aika selvä, mutta isäni kohdalla olikin vain pelkkä viiva - mikä pettymys! Toinen seikka ihmetytti, kuka oli kastaja, nimi oli H. Honkkila. Tuttu pappini ei löytänyt mitään tietoja hänestä. Minut on kastettu 16.6.1954. Olin yhteydessä Päijät-Hämeen aluekeskusrekisteriin. Sieltä kerrottiin, että tällaisia avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia ei merkitä virkatodistuksiin syynä varmaan pelkona jatkuvat maksut. Sain sittemmin tiedon, että Lahden seurakunnan vuosikertomuksessa vuodelta 1954 löytyy maininta kyseisestä papista. Kyseessä oli virallinen apulainen Helmer Honkkila. Vuosikertomuksessa on myös maininta, että hän muutti nimensä Harvekseksi (Harves). Kastepappini asia selvisi sillä, mutta isäni nimi oli yhä kateissa. Aluerekisteri pyysi minua kääntymään Lahden ja Hämeenlinnan arkistojen puoleen.

Pyysin tutkimukset Lahden ja Hämeenlinnan arkistoista, lastenvalvojilta ja käräjistä. Ei löytynyt mitään tietoa. Ihmettelin, mihin se isäni on kadonnut, nimen tiedän, mutta mistään arkistoista ei löydy tietoa. Vanhemmasta virkatodistuksestani löytyi tieto, että olin muuttanut Kajaanin seurakuntaan 13.1.1955. Viimeisenä konstina ajattelin kysellä olisiko Kajaanin lastenvalvojilla tietojani. Ihme ja kumma, sieltä löytyi elatusmaksumääräys isälleni. Sain vihdoin ”mustaa valkoisella”, että hän todella oli isäni. Olin ilahtunut ja huojentunut! Tiedän myös, että isälläni on poika vuodelta 1935. Näin hänet varmaan hautajaisissa. 

Vuosi sitten kirjoitin hänelle viestin, että olemme sukua. Jonkin ajan kuluttua sain vastauksen, että sukua ollaan. Viestistä kävi kuitenkin ilme, ettei hän ole kovin kiinnostunut kirjoittelemaan tai muuten pitämään yhteyttä.

Nyt kun isäni on varmistunut, niin olisi mukava tietää mistä suku on tullut Kymenlaaksoon. Olen tehnyt Family Treessä sukututkimuksen isälinjastani ja äitilinjastani. Isälinjani y-DNA on I-M253 ja äitilinjani mtDNA on U5b1b1a. Isäni oli siis Kymenlaaksosta ja äitini syntynyt Tyrnävällä. Äitini sukua on paljon Kainuusta. Isäni sukua on tullut paljon Suomeen Ruotsista Pohjanmaan kautta, mutta Kymenlaakso onkin kateissa. Eiköhän siihen saa selvyyttä jossain vaiheessa. Tutkimus jatkuu!

Seppo Ollila

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Jäsenviesti Jalmarin numerossä 2/2021. Kaikki Jalmarit voit lukea SukuHaun kautta.