Suomen ensimmäinen naisylioppilas

Maria Tschetschulinin ylioppilaskuva.
Kuva: Wikimedia Commons.

Vuonna 1890 annettiin asetus, joka vahvisti naisten pääsyn yliopistoon. Tosin jo ennen 1890-lukuakin yliopistossa opiskeli muutama nainen, mutta opiskeluoikeuden saadakseen heidän täytyi ensin opiskella yksityisesti yliopistoon vaadittu oppimäärä sekä anoa erivapautta sukupuolensa aiheuttamasta esteestä keisarilta, myöhemmin yliopiston kanslerilta.

Ensimmäinen Helsingin yliopiston matrikkeliin merkitty nainen on Marie Tschetschulin (1852–1917). Hän oli käynyt professori Wohlstedtin yksityistä saksalaista koulua ja lehtori Bardyn ranskalaista tyttökoulua; yliopistoon vaadittavan todistuksen hän oli saanut Helsingin ruotsalaisesta yksityislyseosta. Hän aloitti keisarin luvalla opintonsa keväällä 1870 yliopiston historiallis-kielitieteellisessä osastossa. Marie Tschetschulin oli paitsi Suomen, myös Pohjoismaiden ensimmäinen naisylioppilas.

Tapaus herätti ansaittua huomiota ja ylioppilaskunta tervehti ensimmäistä naisylioppilasta ”kukin, puhein ja lauluin”. Marien isä, kauppaneuvos Feodor Tschetschulin (1818–1871) järjesti tyttärensä kunniaksi ravintola Kaivohuoneella iltajuhlan sadalle vieraalle. Kutsuttujen joukossa olivat muun muassa kaikki yhtä aikaa Marien kanssa ylioppilastutkinnon suorittaneet. Marie ei saanut oikeutta käyttää ylioppilaslakkia ja ylioppilasjuhlassaan hänellä oli kampauksessaan valkoinen rusetti, jota koristi isokokoinen lyyra. Timanteilla koristellun lyyran oli kultaseppä valmistanut vartavasten kauppaneuvos Tschetschulinin tilauksesta.   

Suomen toisen naisylioppilaan Emma Åströmin mukaan Marie Tschetschulin ei halunnut osallistua luennoille, joilla oli vain miespuolisia kuuntelijoita. Tämä ei ilmeisesti häirinnyt Åströmiä, joka ensimmäisenä suomalaisena naisena suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1882. Marie Tschetschulin erosi yliopistosta tutkintoja suorittamatta 4. lokakuuta 1873.

Vuodesta 1888 Marie Tschetschulin oli höyrylaiva-asioimisto ja huolintaliike Ab Lars Krogius & Co:n ja sittemmin Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön palveluksessa. Hän toimi yrityksen Helsingin-konttorissa kirjanpitäjänä ja kauppakirjeenvaihtajana 29 vuoden ajan. Lisäksi hän antoi yksityistunteja saksan ja englannin kielissä.

Tschetschulin-suku on lähtöisin Venäjältä, uskonnoltaan he olivat ortodokseja. Suvun suomalainen kantaisä Feodor Tschetschulin vanhempi toimi kauppiaana Torniossa. Hän kuoli vuonna 1830 jättäen jälkeensä Perigrina-lesken ja ainakin kolme alaikäistä lasta. 

Feodor Feodorovitš Tschetschulin asui Helsingissä viimeistään vuodesta 1845. Hän oli monipuolinen liikemies toimien kauppiaana, tiili- ja ruutitehtailijana sekä laivanvarustajana. Hän oli myös Italian konsuli, Ranskan varakonsuli ja Pyhän Stanislauksen ritarikunnan 3. luokan ritari. Kauppaneuvoksen arvonimen hän sai 1860-luvun alkupuolella.

Feodor Tschetschulin vihittiin 4. marraskuuta 1850 avioliittoon Hilda Axelina Maria Ecksteinin (1830–1916) kanssa, jonka vanhemmat olivat ruotsalaissyntyinen, vuodesta 1836 Helsingissä asunut kauppias Axel Ferdinand Eckstein ja Eva Maria Hagelström. Avioliitosta syntyi neljä tytärtä, joista vuonna 1852 syntynyt Marie oli vanhin. Agnes (1859–1942) oli viulutaiteilija, säveltäjä ja musiikkipedagogi, Eugénie (k. 1942) musiikinopettaja ja Mélanie (1867–1952) kieltenopettaja. Kukaan tyttäristä ei solminut avioliittoa. Isän kuoltua äiti ja tyttäret – Englannissa ja myöhemmin Tukholmassa asunutta Agnesia lukuun ottamatta – asuivat osoitteessa Ludviginkatu 3–5, 3. kerros.

Pirjo Terho

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Jäsenviesti Jalmarin numerossä 4/2022. Kaikki Jalmarit voit lukea SukuHaun kautta.