keskiviikko 21. syyskuuta 2022

Murhayritys Turun akatemiassa

Turun vuonna 1815 valmistunut akatemiatalo. J. J. Reinbergin sävylitografia noin vuodelta 1853. Kuva: Museovirasto.

Joulukuussa 1821 sattui Turun akatemiassa maanlaajuista huomiota herättänyt murhayritys, jonka kohteeksi joutui akatemian lääketieteen professori Israel Hwasser. Jo teko sinänsä oli aivan ennenkuulumaton, mutta suuren yleisön mielenkiintoa lisäsi vielä se, että tekoon syyllistynyt ylioppilas Johan Emanuel Gadolin oli kuuluisan isän poika.
 
Israel Hwasser. Carl von Schéelen litografia noin vuodelta
1840. Kuva: Museovirasto.
Ruotsalaissyntyinen, Uppsalan yliopistossa ja Tukholman Karoliinisessa instituutissa opiskellut lääketieteen tohtori Israel Hwasser (1790–1860) oli nimitetty Turun akatemian lääketieteen professoriksi vuonna 1816. Hänet tunnettiin myös filosofina ja kirjailijana. 
 
10. joulukuuta 1821 aamulla ylioppilas Johan Emanuel Gadolin saapui Hwasserin kotiin ojentaen tälle paperilapun. Hwasserin lukiessa lappua Gadolin sivalsi häntä miekalla päähän. Miekka aiheutti vain pintanaarmun Hwasserin otsaan, mutta iskun voimasta hän kaatui ja löi päänsä kivilattiaan. Hwasser oli vuoteenomana useita viikkoja, mutta toipui lopulta hyvin. Hän palasi Ruotsiin vuonna 1830 saatuaan Uppsalan yliopistosta lääketieteen professuurin.
 
Johan Emanuel Gadolin syntyi 21. tammikuuta 1801 Turussa. Hän opiskeli vuodesta 1809 Turun katedraalikoulussa ja kirjoittautui Turun akatemiaan vuonna 1816. Hwasser ja Gadolin olivat siis tulleet akatemiaan samana vuonna. Johan Emanuelin vanhemmat olivat maineikas kemisti, fyysikko ja mineralogi, Turun akatemian kemian professori vuodesta 1785 Johan Gadolin (1760–1852) ja Hedvig Magdalena Thileman (1776–1817).
 
Murhayritystä seurasi mittava oikeudenkäynti. Asiaa ei käsitelty yleisessä tuomioistuimessa, vaan akatemian laajan itsehallinnon vuoksi konsistorissa. Tuomareina toimivat siis akatemian rehtori ja professorit eli Johan Emanuelin isän kollegat. Oikeutta käytiin professori Gadolinin kotona Luostarikorttelin numerossa 44. Oikeudenkäyntiä koskevat asiakirjat julkaistiin jo vuonna 1822 kaksiosaisena 118-sivuisena painatteena. Molemmat osat löytyvät helposti digitaalisesta sanomalehtikirjastosta haulla ”Johan Emanuel Gadolin”. 
 
Murhayrityksen motiivi jäi epäselväksi. Se saattoi olla poliittinen, sillä Hwasser otti innokkaasti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Opettajana Hwasser oli pidetty ja hänet tunnettiin luonteeltaan miellyttävänä, joten on epätodennäköistä, että Gadolinilla olisi ollut jotain henkilökohtaista kaunaa professoria kohtaan.
 
Konsistori tuomitsi Johan Emanuel Gadolinin mielenvikaisena Seilin hospitaaliin. Hänen tiedettiin pudonneen lapsena keinusta ja lyöneen siinä yhteydessä päänsä. Mielenvikaisuuden on kuitenkin täytynyt ilmetä vasta myöhemmin, sillä muussa tapauksessa Johan Emanuelia tuskin olisi hyväksytty akatemiaan. 
 
Seilissä Johan Emanuel Gadolin oli korkeintaan vuoden, jos ollenkaan, sillä Turun ruotsalaisen seurakunnan rippikirjassa hänen kohdallaan on vain merkintä ”Vihtiin 20.8.1823”. Professori Gadolin omisti Vihdin Olkkalan kartanon. Hänen kuoltuaan kartanon peri Hedvig-tytär, jonka puoliso oli professori Gustaf Gabriel Hällström.
 
Vihdistä Gadolin matkusti vielä samana vuonna 1823 Tukholmaan. Ei ole tiedossa mitä hän Tukholmassa teki tai kuinka kauan hän siellä viipyi. Jossain vaiheessa hän kuitenkin palasi Olkkalaan, vaikka häntä ei rippikirjaan ole merkitty. Kuolinmerkintä löytyy kuitenkin Vihdistä. ”Olkkalan kartanon asukas, entinen ylioppilas” Johan Emanuel Gadolin kuoli naimattomana 8. marraskuuta 1871.
 
Johan Gadolin erosi professorin virasta täysin palvelleena vuonna 1822. Pojan aiheuttama skandaali oli luultavasti ainakin osasyy isän akatemiauran päättymiseen. Gadolin oli 62-vuotias, mikä oli suhteellisen alhainen eläköitymisikä tuon aikakauden professorille. Terveyttäkin olisi ilmeisesti riittänyt, sillä Gadolin eli 92-vuotiaaksi.
 
Pirjo Terho

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti