Nainen nimismiehenä

G.W. Finnbergin maalaus Paraisten kirkosta ja sitä ympäröivästä Malmista noin vuodelta 1820. 

Karin Thomaksentytär (Colland-sukua) toimi Paraisten nimismiehenä 1600-luvulla vuosikymmenten ajan. Hän oli nimismiehen tytär, tytärpuoli ja leski, joten virkaan kuuluvat tehtävät olivat tulleet hänelle tutuksi jo lapsena. Jäätyään leskeksi tomera Karin ei avioitunut uudelleen, vaan ryhtyi itse nimismieheksi. Nainen nimismiehenä oli 1600-luvulla epäilemättä harvinaisuus, mutta ei mahdottomuus.  

Karin syntyi Paraisten Skräbbölessä viimeistään 1610-luvun alkupuolella, sillä hänen isänsä, nimismies Thomas Bengtinpoika kuoli vuonna 1614. Äiti Karin Bengtintytär avioitui pian uudelleen ja isäpuoli Mårten Simoninpoika toimi nimismiehenä seuraavat 20 vuotta. Karin Thomaksentytär avioitui viimeistään vuonna 1630 Bengt Filipinpojan kanssa, josta puolestaan tuli Paraisten nimismies Mårten Simoninpojan jälkeen. Parille syntyi viisi lasta, poika Thomas ja neljä tytärtä. Bengt Filipinpoika kuoli vuonna 1646.

Skräbbölen kylässä oli 1500-luvulla neljä taloa, mutta vähitellen nimismiehentalo hankki omistukseensa kaikki muut; ratsutila Skräbbölestä tuli jo 1600-luvun alkupuolella. Nimismiehentalossa järjestettiin käräjät ja se toimi myös kestikievarina. Nimismiehen hallussa oli pitäjän viinanmyyntimonopoli, josta johtuen kestikievarin pito oli tuottoisa liiketoimi.

Nimismiehen tehtäväkenttä oli laaja. Monet tehtävät, kuten vankien vartiointi ja kuljetus, vankikarkurien ja irtolaisten kiinni ottaminen sekä kaikinpuolinen järjestyksen ylläpito paikkakunnalla, olivat varsin miehisiä. Parin riuskan rengin avulla Karin Thomaksentytär suoriutui niistäkin.  

Thomas Bengtinpoika Collandista tuli Paraisten nimismies noin vuonna 1667, mutta vain nimellisesti. Hän oli sairaalloinen, joten virkaa hoiti käytännössä edelleen hänen äitinsä. Thomas Collandin puoliso oli Maria Castrenia (k. 1702) ja heillä oli kolme poikaa Thomas, Samuel ja Johan. Thomas Bengtinpoika Colland kuoli vuonna 1682, mutta mitään muutosta nimismiehenviran hoitoon se ei aiheuttanut.   

Maria Castrenia lapsineen asui edelleen Skräbbölessä, kun hän vuonna 1685 avioitui Paraisten toisen kappalaisen Samuel Sandeliuksen (k. 1693) kanssa. Karin Thomaksentytär ei halunnut miniänsä uutta puolisoa kattonsa alle, vaan hääti perheen Skräbbölestä. He joutuivat muuttamaan Paraisten toisen kappalaisen virka-asuntoon Parsbyn Mellangårdiin, joka oli pahoin ränsistynyt. Syyksi häätöön Karin sanoi sen, että hän tarvitsi kaikki tilan rakennukset nimismiehen viran hoitamiseen. Hän kertoi hallinneensa nimismiehentaloa 40 vuotta miehensä kuoleman jälkeen.  

Maria Castrenia peräsi lopulta omia ja lastensa oikeuksia käräjillä. Karin puolustautui sanomalla, että hän oli osaltaan pyrkinyt huolehtimaan poikansa lapsista muun muassa palkkaamalla näille kotiopettajan. Hän sanoi myös, että hänen kuoltuaan lapset saisivat periä hänet. Karin Thomaksentytär määrättiin maksamaan Marialle tämän laillinen perintöosuus talosta ja lapset saisivat niin halutessaan asua isänsä kotitalossa.

Karinin pojanpojista kahdesta tuli pappi. Thomas Collander (k. 1698) toimi vuodesta 1695 Paraisten pitäjänapulaisena ja Samuel Collander (k. 1727) oli pappina Paraisilla 1698–1704, jonka jälkeen hän vaikutti Ruotsissa päätyen lopulta Färilan seurakunnan kirkkoherraksi. Johan Colland (elossa vielä vuonna 1711) oli Paraisten nimismies vuodesta 1691. Hänestä ei ollut isoäitinsä työn jatkajaksi, sillä hän hoiti virkaa vain kuusi vuotta. Karin Thomaksentyttären kuolinaika on tuntematon, mutta todennäköisesti hän kuoli 1690-luvulla.

Pirjo Terho