Agatha De la Myle – Rymättylän runoilijatar

De la Myle-suvun hautakappeli Rymättylän kirkkomaalla.
Kuva: Riitta Ilvonen.

Rymättylän Airismaalla sijaitsevan Maanpään kartanon omisti vuodesta 1763 Kuurinmaalta lähtöisin ollut, Puolan armeijassa palvellut kapteeni Karl Johan De la Myle (1728–1798). Paitsi sotilas, hän oli myös osaava ja tarmokas maanviljelijä. Kartanon rouva Agatha oli sivistynyt ja kirjallisesti lahjakas valistusaatteiden kannattaja. De la Mylen pariskunta nautti suurta arvostusta asuinpaikkakunnallaan.

Agatha Lovisa De la Myle (s. Brunnengräber) syntyi Kuurinmaan herttuakunnassa Rymättylän rippikirjan mukaan 30. elokuuta 1727; joissakin lähteissä (mm. Berg–Stålberg: Anteckningar om svenska qvinnor) syntymävuodeksi mainitaan 1724. Agathan vanhemmat olivat Dobelen kaupunki- ja maaseurakunnan rovasti Andreas Johannes Brunnengräber ja Gertruda Elisabeth De la Myle. Agatha solmi vuonna 1750 avioliiton serkkunsa Karl Johan De la Mylen kanssa. Vuosien 1751–1762 välisenä aikana perheeseen syntyi kuusi lasta, kaksi poikaa ja neljä tytärtä.

Karl Johan De la Mylen vaakuna Rymättylän
kirkossa. Kuva: Thomas Ilvonen.

Ennen Suomeen muuttoaan De la Mylen perhe asui Kuurinmaalla Tuckumin (nyk. Latvian Tukums) kaupungin lähellä Oschelij´n kartanossa. Perhe toi mukanaan Rymättylään maaorjia ja suuren, arvokkaan kirjaston. De la Mylet asuivat Maanpäässä jo perheen kuopuksen syntyessä kesäkuussa 1762. Varsin pian Agathalle kuitenkin tuli asiaa entiseen kotimaahansa, sillä vuonna 1764 kapteeni De la Myle lahjoitti Rymättylän seurakunnalle 48 kuparitaalaria ”rouvansa palattua Kuurinmaalta”.

Maanpään kartanon rakennukset ovat pääosin 1700-luvun loppupuolelta De la Myle-suvun ajoilta.  Suku oli balttilaista aatelia, mutta Ruotsin tai Suomen ritarihuoneeseen sitä ei koskaan introdusoitu. Rymättylän kirkon kuoriin De la Mylet teettivät oman lehterin, jonka kaidetta koristavat molempien puolisoiden vaakunat. Rymättylän kirkkomaalle rakennettiin suvulle oma hautakappeli.  

Perheen Suomeen asettumisen pääasialliseksi syyksi on arveltu velkaa, jota kapteeni De la Myle yritti periä Ruotsin kruunulta. Hän kertoi esi-isänsä, Mitaun kaupungin rikkaan porvarin lainanneen vuonna 1658 Ruotsin kuninkaalle Kaarle X Kustaalle 50 000 hopeataalaria, joka oli edelleen takaisin maksamatta. Kruunu ei tunnustanut velkaa.

Suomen vetovoimaa saattoi lisätä se, että tänne oli jo aiemmin muuttanut Karl Johanin sisar Eleonora Elisabet (1726–1810) avioiduttuaan vuonna 1754 Turun akatemian professorin, sittemmin piispan Jakob Haartmanin (1717–1788) kanssa. Tämän sukulaisuuden ansiosta De la Mylet ehkä toivoivat pääsevänsä Suomessa hyvään yhteiskunnalliseen asemaan.  

Maanpään kartano Rymättylä. Kuva: Museovirasto.

Palvelijoiden hoitaessa sekä lapset että talouden Agathalle jäi hyvin aikaa kirjallisille harrastuksilleen. Hän kirjoitti ”kauniita säkeitä saksan kielellä” ja runoja myös latviaksi. Agatha oli kirjeenvaihdossa useiden oppineiden, kuten saksalaisen professorin, runoilijan ja filosofin Christian Fürchtegott Gellertin (1715–1769) ja ruotsalaisen kirjastonhoitajan ja virsirunoilijan Carl Christoffer Gjörwell vanhemman (1731–1811) kanssa. Agathan läheiseen tuttavapiiriin kuului myös Turun akatemian professori, historiantutkija Henrik Gabriel Porthan (1739–1804).

Agatha julkaisi runon Lofqväden (ylistyslaulu) Kustaa III:n kruunajaisten ja kuninkaan vuonna 1772 tekemän vallankaappauksen kunniaksi. Kenties taka-ajatuksena oli liehitellä uutta hallitsijaa, josko tämä ottaisi harkintaansa kruunun väitetyn velan De la Myle-suvulle. Toisena vaikuttimena saattoi olla perheen vanhemman pojan (toiseksi vanhimman lapsen) Fredrik Ludvigin (1752–1797) sotilasuran edistäminen.

Agatha De la Myle kuoli Rymättylässä 1. syyskuuta 1787 ja haudattiin suvun omaan hautakappeliin 5. syyskuuta. Kuolinsyyksi on merkitty halvaus (slag). Hän oli kuollessaan 60- tai 63-vuotias riippuen siitä kumpi syntymävuosi on oikea.

Pirjo Terho