|
Vartiovuoren tähtitorni vuonna 1853. Johan Jakob Reinberg (1823–1896). |
Kansainvälistä mainetta saavuttanut tähtitieteilijä Friedrich
Argelander (1799–1875) toimi vuosina 1823–1828 Turun akatemian observaattorina.
Sinä aikana hän muun muassa ensimmäisenä määritti aurinkokunnan liikkeen
suunnan avaruudessa ja julkaisi nk. Turun luettelossa selvityksen 500
kiintotähden sijainnista. Turkulaiset muistavat Argelanderin lisäksi uroteosta,
jonka hän teki sinä syyskuisena yönä vuonna 1827, jolloin lähes koko vanha
Turku haihtui savuna ilmaan.
Carl Ludvig Engelin suunnittelema Vartiovuoren tähtitorni,
rakennus, jossa Argelander havaintojaan teki, valmistui vuonna 1819 juuri
parahiksi keisari Aleksanteri I:n vierailun alla. Keisari saapui Turkuun
illalla 7. syyskuuta 1819 Aninkaisten tullin kautta, jolloin juhlavalaistu
tähtitorni osui keisarin ja hänen seurueensa reitin varrelle.
Argelander oli tähtitornissa tekemässä havaintojaan myös 4.
syyskuuta 1827 yhdeksän aikaan illalla, jolloin Turun palo sai alkunsa. Hän
näki tähystyspaikaltaan palon etenevän ensin alas Aninkaistenmäkeä ja puoliltaöin
leviävän joen yli Kirkkokortteliin. Argelander ja tähtitornin nimeltä
tuntematon vahtimestari seurasivat huolestuneina palorintaman etenemistä kohti
Vartiovuorta. Pian koko Vartiovuoren alapuoli Hämeen- ja Uudenmaankatujen
suunnalla olikin tulimerenä ja tähtitorni vakavasti uhattuna, jolloin miehet
aloittivat päättäväisen taistelun rakennuksen pelastamiseksi.
Argelander kertoi myöhemmin, että ”kuumuus oli niin ankara,
että rakennuksen ikkunaruudut koukistuivat ja pehmenivät hehkusta sekä
näyttivät olevan sulamaisillaan”. Aina kun kipinäsade tai hehkuva kekäle uhkasi
sytyttää tähtitornin, Argelander ja vahtimestari riensivät sammuttamaan
palonalun. Kiperin tilanne oli, kun ”muutamat pölkyt, jotka sattumalta olivat
katolla, olivat syttyä tuleen”. Miehet olivat vartiossa koko yön ja vasta
seuraavana päivänä he saattoivat todeta
pelustusoperaationsa onnistuneen.
|
Friedrich Argelander 1852 |
Friedrich Wilhelm August Argelander syntyi Preussin Memelissä
(nykyisin Liettuan Klaipeda) sikäläisen tukkukauppiaan Johann Gottfried Argelanderin ja
Wilhelmina Dorotea Grünhagenin
poikana. Isä oli suomalaista sukujuurta. Argelander opiskeli
Königsbergin yliopistossa vuosina 1817–1822 ja väitteli tohtoriksi huhtikuussa
1822. Seuraavana vuonna hänestä tuli Turun akatemian tähtitieteen observaattori.
Palon jälkeen Argelander muutti akatemian mukana Helsinkiin. Hän toimi
Helsingin yliopiston tähtitieteen professorina vuoteen 1837, jonka jälkeen hän
palasi Preussiin Bonnin yliopiston tähtitieteen professoriksi ja observatorion
johtajaksi.
Argelanderin puoliso 2. toukokuuta 1823 alkaen oli Marie
Sophie Charlotte Courtan (1801–1883), joka oli kotoisin Königsbergistä.
Avioliitosta syntyi neljä lasta. Näistä Maria Wilhelmine Amalie Argelanderin
(1827–1917) puoliso Karl Nikolaus Adalbert Krüger (1832–1896) toimi vuosina
1862–1876 tähtitieteen professorina Helsingin yliopistossa.
Vartiovuoren tähtitorni toimitti alkuperäistä
virkaansa vuoteen 1834, jolloin Helsinkiin valmistui Argelanderin ja Engelin
yhdessä suunnittelema observatorio. Vuosina 1836–1967 tähtitornissa oli Turun
ruotsinkielinen merenkulkukoulu. Sen toiminta keskeytyi joksikin aikaa vuonna
1918, jolloin Turun punaiset valtasivat tähtitornin ja pitivät sitä
päämajanaan. Vuoden 1967 jälkeen tähtitorni on toiminut muun muassa merimuseona
(1974–1998) ja Turun taidemuseon väistötilana (1999–2005).
Pirjo Terho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti