Lisää tarinoita Turun raatihuoneen vankilasta

Kuvassa Jussi Vikaisen 1979 suunnittelema
pöytämitali Turun raatihuone 1735-1827.
Turun museokeskus.

Turun raatihuoneen vankilaan päädyttiin mitä moninaisimmista syistä. Nahkuri Jöran Arckenholt otettiin säilöön raatihuoneelle heinäkuussa 1663, jotta hän harkitsisi vielä avioliittoa makaamansa piika Maria Natterin kanssa. Jakob Sillin hulluksi tullut vaimo Kirstin Simonsdotter siirrettiin marraskuussa 1666 raatihuoneen vankilaan. Hänen miehensä vei vaimolleen sinne kynttilöitä ja ruokaa. Ja tuli samalla ryypänneeksi vaimonsa kanssa.

Kun miehensä kauppias Mårten Hoenin myrkyllä murhannut Margareta Kitt joutui raskaana ollessaan raatihuoneen vankilaan, pyysi hänen äitinsä Magdalena, että hän saisi oleskella raskautensa ajan lievemmässä vankeudessa yksinäisyydessä. Oikeus ei suostunut tähän ja Margareta joutui kantamaan toisessa jalassa rautaa. Päivisin hän sai oleskella kaupunginpalvelijan tuvan viereisessä kamarissa ja yöt lämmitetyssä tuvassa. Koska hän liikuskeli liian vapaasti raatihuoneella, laitettiin hänen toinen kätensä rautoihin.

Myös Margaretan rikostoveri porvari Mårten Åhrapää oli vangittuna raatihuoneella. Hänen isänsä vanha porvari Filip Åhrapää pyysi, että hänen poikansa päästettäisiin toiseen vankilaan helpompiin oloihin. Oikeus ei voinut suostua siihen, sillä Mårten oli jo yrittänyt karata kaksi kertaa. Hänelle ei suotu myöskään tulta hänen vankilaansa, sillä oikeus pelkäsi, että hän polttaisi itsensä tai koko raastuvan. 

Vangit liikkuivat siis raatihuoneessa sisällä ja sen pihalla melko vapaasti. Heinäkuussa 1650 raastuvanoikeus kaupunginpalvelijan pojan Abraham Henrikssonin varkausasiaa. Hän nimittäin otti raastuvan esituvassa olleesta arkusta tavaroita. Naikkonen Valborg Eriksdotter ja Abrahamin sisar Anna Henriksdotter, kuten varaskellarissa olleet vangitkin, kuulivat esituvassa olleen arkun murtamisen. 

Abrahamilta kysyttiin, miksi hän päästi raatihuoneella vankina olleen suutarin pojan Påval Eskilssonin sieltä ulos. Abraham kertoi Påvalin luvanneen ottaa hänet mukaan Ruotsiin, jossa hän saisi enemmän ruokaa ja paremmat päivät. Abraham otti pääsiäisen pyhinä raastuvan kamarista viilan ja he kiipesivät raatihuoneen kellon juureen ja viilasivat siellä jalkarautansa auki. Abraham tiirikoitua auki raatihuoneen portin he kiipesivät piileksimään Luostarinmäelle.

Vankeja ei eroteltu sukupuolen mukaan ja he saivat selliinsä viinaakin. Ylioppilas Henrik Tarvoniuksen murhasta myöhemmin mestattu Turun kaupunginviskaali Robert Såger ja tämän vaimo Elisabet Dorothea Albertz sekä osallisuudesta samaan murhaan epäilty Naantalin entinen tulliesimies Erik Portman, jota epäiltiin myös insestistä kälynsä Elisabet Gudmundsdotter Rothovian kanssa, jakoivat vankihuoneen raatihuoneella vuonna 1695. Eräänä yönä vaimo Albertz huomasi Portmanin puolen heidän vankihuoneestaan olevan aivan pimeänä. Portman oli laittanut ikkunan eteen tyynyn ja vaatteita ennen kauhistuttavaa tekoaan kälynsä kanssa. Vaimo Albertz herätti miehensäkin kuulemaan sitä.

Seuraavana yönä oli puolestaan valveilla Robert Såger, joka herätti vaimonsa. Teon he kuulivat siitä, että Portmanin jalkaraudat kalisivat ja penkki nitisi teon tahdissa. Vaimo Albertz sanoi, että hän nousisi katsomaan tarkemmin, mutta hänen miehensä pyysi häntä vaikenemaa. Portman meni teon tehtyään pihalle ja tuli pian takaisin ottaen paloviinapullon käteensä. Portman kysyi, oliko Såger hereillä ja ottaisiko hän ryypyn. Såger sanoi, että oliko tämä nyt aika ryypätä. Portman pyysi kuulustelun lopuksi, että hän ja Rothovia pääsisivät pois vankeudesta, sillä heillä ei ollut enää mitään, millä elättää itsensä vankilassa.

Veli Pekka Toropainen