Henkikirjahaku – henkikirjat haettaviksi

Henkikirjahaku on Suomen Sukututkimusseuran verkkopalvelu, jossa voi tehdä hakuja indeksoitujen henkikirjojen sisältöihin esimerkiksi henkilöiden ja paikkojen nimillä. Henkikirjahausta on julkaistu uusi versio, joka toi mukanaan parannuksia tietokannan käyttöön. Palvelussa on tällä hetkellä haettavana noin 145 000 tietuetta usealta eri paikkakunnalta.

 
Henkikirjat haettaviksi

Sukututkimuksessa henkikirjat ovat erinomainen lähde esimerkiksi asuinpaikkojen selvittämiseen. Niiden käyttö lähteenä voi kuitenkin olla haastavaa, sillä henkikirjoihin ei yleensä ole olemassa hakemistoja ja niissä henkilöt eivät esiinnyt aakkosjärjestyksessä. Suomen Sukututkimusseuran viime maaliskuussa julkaisema verkkopalvelu Henkikirjahaku pyrkii tuomaan tähän muutoksen pyrkien edistämää ja helpottamaan henkikirjojen käyttöä sukututkimuksen lähteenä. Henkikirjahaussa voi tehdä hakuja indeksoitujen henkikirjojen sisältöihin esimerkiksi henkilöiden ja paikkojen nimillä.

Henkikirjahaussa on tällä hetkellä haettavana yhteensä noin 145 000 tietuetta 38 eri paikkakunnalta eri puolilta Suomea. Viimeisimmässä elokuun päivityksessä tietokantaan lisättiin noin 46 000 uutta tietuetta. Henkikirjahaussa on haettavana esimerkiksi vuodelta 1915 Viipurin kaupungin ja Tammelan pitäjän henkikirjojen kaikki tiedot, josta viimeksi mainittu sisältää muun muassa Forssan osakeyhtiön puuvillakutomon ja -kehräämön työntekijät. Mainitulta vuodelta haettavissa on myös esimerkiksi Lapin ja Oulun kihlakuntien kaikkien paikkakuntien henkikirjojen tiedot. Kaikki Henkikirjahausta löytyvät paikkakunnat ja vuodet on lueteltu Seuran kotisivuilla.

Palvelun kehittäminen

Henkikirjahausta on julkaistu uusi versio 1.1 (1.8.2023), joka toi mukanaan parannuksia tietokannan käyttöön ja hakujen tekemiseen. Henkikirjahaussa on nyt mahdollista esimerkiksi hakea syntymävuodella vuosivälillä, valita näytettävien hakutulosten lukumäärä sekä muokata hakutulosten näkymää lisäämällä tai poistamalla sarakkeita näkyvistä. Viimeksi mainittu on hyödyllinen esimerkiksi silloin, kun hakutuloksissa on henkilöitä, joilla ei esiinnyt henkikirjoissa sukunimeä ja heitä etsitään tilan nimellä. Lisäksi uuden version myötä tuli useampia muita pienempiä Henkikirjahaun käyttöä ja hakemista parantavia ominaisuuksia.

Henkikirjahaku on toteutettu MVP-tuotteena (Minimum Viable Product) eli sen ensimmäinen versio täytti varhaisen käyttäjän vähimmäisvaatimukset. Henkikirjahaun kehittämistä jatketaan käyttäjälähtöisesti ja käyttäjiltä toivotaankin palautetta ja ideoita tietokannan kehittämiseksi. Henkikirjahakuun on suunnitteilla esimerkiksi mahdollisuus hakea ja löytää etu- ja sukunimien eri muodoilla, jolloin hakemalla nimellä Juho löytäisi tietokannasta myös kaikki Johanin ja Johannekset. Koska tätä ominaisuutta ei vielä Henkikirjahaussa ole, hakutermin alussa ja lopussa kannattaa suosia katkaisumerkkinä toimivaa asteriskia eli tähtimerkkiä (*), joka korvaa yhden tai useamman kirjaimen.

Tietokannan täydentäminen

Henkikirjahaun täydentäminen perustuu vapaaehtoiseen henkikirjojen indeksointiin, johon voi osallistua kuka tahansa. Ensimmäisessä vaiheessa Seura etsii vapaaehtoisia indeksoimaan Haapaveden, Lumijoen, Savitaipaleen ja Viipurin kaupungin henkikirjoja vuosilta 1880–1920 sekä kaikkien Suomen paikkakuntien vuoden 1915 henkikirjoja. Lähtemällä mukaan henkikirjojen indeksointiin voi vaikuttaa siihen, minkä paikkakuntien tietoja Henkikirjahaussa on haettavana. Tähän mennessä mukaan on lähtenyt noin 30 vapaaehtoista.

Henkikirjojen indeksoinnista järjestetään kuukausittain uusille vapaaehtoisille etäyhteydellä infotilaisuuksia, joissa käydään läpi ohjeet sekä annetaan käytännön esimerkkejä ja vinkkejä. Seuraava infotilaisuus järjestetään perjantaina 27.10.2023. Syyskauden kuluessa tullaan mahdollistamaan Henkikirjahaun täydentämiseen osallistuminen myös ilman mainittuun tilaisuuteen osallistumista tuomalla indeksoinnin ohjeet ja esimerkit vapaasti kaikkien saataville Seuran kotisivuille. Tästä tiedotetaan tarkemmin myöhemmin. Suositeltavaa on tämänkin jälkeen kuitenkin osallistua järjestettäviin perehdyttämistilaisuuksiin.

Henkikirjahaun mahdollisuudet

Kuten aiemmin todettiin, Henkikirjahakua voidaan käyttää esimerkiksi asuinpaikkojen selvittämiseen. Tämä on tarpeen esimerkiksi kaupunkien ja isojen paikkakuntien kohdalla, joissa tilaton väestö ja palkolliset on usein kirjattu rippikirjoihin sukunimen mukaan aakkosjärjestykseen ilman, että heidän asuinpaikkansa käy ilmi. Kaupungeissa julkaistut osoitekalenterit eivät myöskään kokonaan korvaa henkikirjojen käyttöä asuinpaikan selvittämisessä, sillä niissä ei ole mukana kaupungin koko väestö, toisin kuin henkikirjoissa.

Henkikirjoja voidaan käyttää lähteenä esimerkiksi tutkittaessa nimistöhistoriaa tai vaikkapa etsiessä tietyn ammatin harjoittajia. Tämä on kuitenkin hyvin haastavaa ilman, että henkikirjojen tiedot ovat Henkikirjahaun tavoin tietokannassa haettavassa muodossa. Henkikirjahakua ja sen sisältämiä tietoja voidaan siis hyödyntää monella eri tapaa niin suku- kuin historiantutkimuksessakin.

Mikko Kuitula

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Jäsenviesti Jalmarin numerossä 9/2023. Kaikki Jalmarit voit lukea SukuHaun kautta.