Eräs retkikunta

Kuva: Museovirasto.

Oheisessa valokuvassa poseeraavat miehet ovat lähdössä Helsingin yliopiston Länsisuomalaisen osakunnan järjestämälle tutkimusretkelle, jonka tarkoituksena on kansanperinteen keruu ja säilyttäminen. Retki toteutettiin keväällä, todennäköisesti maaliskuussa 1876 ja se suuntautui Satakuntaan ja siellä erityisesti Säkylään.

Kuvassa keskellä istuu retkikunnan johtaja, pastori, filosofian tohtori Henrik August Reinholm (1819–1883), joka oli maamme ensimmäinen varsinainen kansantietouden ja -runouden suurkerääjä. Seisomassa vasemmalla on opettaja, filosofian maisteri Fredrik Ignatius Färling (1846–1904), keskellä taidemaalari Thorsten Adolf Waenerberg (1846–1917) ja oikealla valokuvaaja Johan Jakob Reinberg (1823–1896). Kuvan ottajaksi mainitaan Reinberg, joten se on ilmeisesti otettu lankalaukaisimen avulla.

Reinholm teki keruumatkojaan 1840-luvulta alkaen 1880-luvulle asti. Useimmat hänen kansanrunouden keruumatkoistaan suuntautuivat Karjalankannakselle, joskin ensimmäisellä matkallaan vuonna 1847 hän kävi myös Inkerin puolella. Reinholmin muistiinmerkitsemiä kalevalamittaisia runoja on noin 1000, joiden lisäksi hän tallensi muutakin perinnettä, kuten satuja, sananparsia ja arvoituksia. Erityisen innostunut hän oli kansanleikeistä ja -tansseista. Reinholmin jäämistö käsittää 80 suurta kansiollista tietoja ja muistiinpanoja, joita säilytetään Museoviraston kokoelmissa.

Reinholmin tarkoitus lienee ollut myös julkaisujen aikaansaaminen. Se ei kuitenkaan ollut hänen vahvinta aluettaan ja julkaisujen määrä jäi pieneksi käsittäen väitöskirjan lisäksi lähinnä joitakin lehtiartikkeleita. Niinpä Säkylän retkestäkään ei löydy julkaistua tietoa, mutta muistiinpanoja saattaa olla.

Olisi mielenkiintoista tietää, miksi juuri Säkylä valikoitui tutkimusretken kohteeksi. Säkylä on vanha pitäjä, jonka ensimmäiset kylät syntyivät jo 1200-luvulla. Varsinaissuomalaisten keskiaikainen pyhiinvaellusreitti kulki Säkylän kautta piispa Henrikin surmapaikalle Köyliöön, ja sotajoukot käyttivät Säkylänharjua pitkin kulkenutta Huovintietä Turun ja Kokemäenkartanon väliä matkatessaan. Kenties näillä seikoilla on jotain tekemistä perinnekeruun kohteeksi valikoitumisen kanssa.   

Koko retki olisi saattanut jäädä unholaan (edes Säkylän historia ei mainitse sitä) ilman retkikuntaan kuulunutta valokuvaaja Reinbergiä, jonka säkyläläisistä ottamat valokuvat ovat säilyneet meidän päiviimme asti. Kiinnostuneet voivat tutustua niihin Finnassa, josta ne löytyvät helposti haulla ”Reinberg” tai ”Säkylä”. Ne edustavat luultavasti aivan ensimmäisiä talonpoikaisväestöstä otettuja valokuvia maassamme.

Arvid Liljelundin Kansanpukujen osto Säkylässä.
Kuva: Kansallisgalleria.

Johan Jakob Reinberg oli kotoisin Viron Tartosta, josta hän muutti Saarenmaan kautta Turkuun vuonna 1850. Hän toimi Turussa ensin kivipainon johtajana, piirustuksenopettajana ja taidemaalarina. Vuonna 1857 hän ryhtyi valokuvaajaksi perustaen Turun ensimmäisen valokuva-ateljeen. Hänet tunnetaan erityisesti 1850-luvun alkupuolella julkaistuista Turku-aiheisista litografioistaan (Vyer af Åbo) ja varhaisista henkilökuvistaan.

Säkylän tutkimusretki on tallentunut myös öljyvärimaalaukseen Kansanpukujen osto Säkylässä, jonka maalasi uusikaupunkilainen taidemaalari Arvid Liljelund vuonna 1878. Teos esittää kaupantekoa, jossa retkikunnan jäsenet Färling (ylioppilaslakki päässään) ja Reinholm ostavat kansanpukuja kotiin vietäväksi. Maalaus kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin.

Pirjo Terho

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Jäsenviesti Jalmarin numerossä 1/2022. Kaikki Jalmarit voit lukea SukuHaun kautta.