Minä ja HisKi

Voisin väittää, että jokaiselle on tärkeää tietää juuristaan. Tämä ajatus oli minullakin, kun kipinä omien juurien selvittämiseen syntyi oman ukin kohdalla. Isäni oli ollut 1v. isänsä kaatuessa jatkosodan loppumetreillä. Trauma oli liian suuri asiasta puhumiseen perheessä ja näin ukkini jäi kaikille mysteeriksi. Kuka oli tämä mies, jota kaikki kaipasivat?

Kun 1990- luvulla kerroin harrastavani sukututkimusta, minulle todettiin sen kuuluvan vanhoille miehille. Ihmeteltiin, miksi halusin tonkia menneitä? Mitä siitä saisin? Ensimmäinen kosketus alaan tuli, kun osallistuin projektiin, jossa selvitettiin sisällissodan uhreja. Mikään ei ollut kiinnostavampaa kuin istua kirkkoherranvirastossa selaten mikrokortteja ja suuri urakka avasi minulle täysin uuden maailman. Tämä projekti tunnetaan nykyisin Suomen Sotasurmat 1914–1921 -projektina.

Samalla kun ym. projekti avasi oven kirkonkirjoihin, tutustuin henkilöön nimeltä Leif Mether. Hän toimi Suomen Sukututkimusseurassa ja hänen kauttaan löysin jotain aivan ihmeellistä: HisKin! Voi mikä loistava idea! Ensin varattiin materiaali ja odotettiin muutama viikko. Posti toi paksun kirjekuoren kotiin, jossa oli tallennettava kirja paperiversiona ja mukana oli myös ohjeet, lerppu ja korppu. Tietokoneesta Access esiin ja naputtelemaan! Kun työ oli valmis, koko setti lähetettiin takaisin ja taas uutta kirjaa tilaamaan. Menetimme Metherin vuonna 2005 ja sen jälkeen HisKi- toiminta toviksi hiljeni.

Uusi maailma aukesi SSHY:n myötä, kun kirkonkirjoja alettiin kuvata nettiin. Kansa oli kauhuissaan, sukututkijat taputtivat pieniä käsiään. 2000-luku toi mukanaan nettiin myös Kansallisarkiston ja Kansalliskirjaston, Digihakemiston, Sukujutut, Sukuhakurin, blogit, keskustelupalstat, sukututkimusivustot, Facebookin ja sen 17 muuta palvelua ja tietolähdettä.

HisKi on aina pysynyt lähellä sydäntäni. Kun uusi tallennustyökalu valmistui, otin sen heti käyttöön. HisKin kautta teen toisille samaa palvelusta, jonka joku muu tekee minulle. HisKin tallentamisessa on tarkat ohjeet, vain niitä noudattamalla haku toimii oikein. Nykyisin HisKin tietojen yhtenäistämiseksi on käytössä auditointi, jossa henkilö tarkistaa toisen tekemän tallennuksen. Auditoinnissa olen huomannut, ettei suuri osa tallentajista toteuta ohjeita ja se aiheuttaa viivästymisiä. Mutta parempaan ollaan menossa, HisKi taas kiinnostaa ja tallentajiakin on tullut lisää!

Digimaailmaan avataan koko ajan uusia arkistoja ja palveluita sukututkimuksen tekemiseen suoraan omalta koneelta. On kuitenkin tärkeää, että tiedot tarkistetaan aina alkuperäislähteistä. HisKi on vain hakukone mutta ne oikeat, tutkimukseen sopivat tiedot pitää aina etsiä käsiinsä itse. Sukututkimus on tieteellistä tutkimusta, lähdetiedot pitää olla kunnossa.

Ukin tietojen selvityksen tarve sai minut vuosikymmenien reissulle. Harrastuksesta on tullut ammatti ja vuosien aikana löydetyt mielenkiintoiset suvun käänteet ja yksityiskohdat ovat saaneet minut ymmärtämään, mistä minut on rakennettu.

 Kati Ahopelto

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Jäsenviesti Jalmarin numerossä 4/2021. Kaikki Jalmarit voit lukea SukuHaun kautta.