Vastaus kysymykseen 20:
Lussia auttoi Paimion kirkkoherra Henrik Florinus (1633-1705), joka virkatyönsä ohella keräsi ja julkaisi 1702 suomenkielisen sananlaskukokoelman Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlascut. Hän myös joutui osin maksamaan omasta pussistaan Räpälän kirkon siirron ja uuden kirkon rakentamisen. Ja kaiken huipuksi vuonna 1689 Paimion seurakunta siirrettiin Turun akatemian alaisuuteen. Florinus menetti virkansa, mutta sai Kemiön kirkkoherran viran.
Piispanlinnasta pappissukuihin
Kaarinassa ollaan. Kunnalla on komea vaakuna, jossa on Pyhä Katariina ja teilipyörä eli Katariinanpyörä. Toki on syytä vierailla Kuusiston linnassa. Lussi tapaa Kuusiston kunnianarvoisan piispanlinnan Tontun, joka on perehtynyt pappissukuihin, koska ei ole muutakaan tekemistä. Ei tarvitse enää kantaa huolta linnasta, joka on rauniona. Toki silti on syytä vahtia, ettei siellä liikuskella metallinpaljastimien kanssa luvatta kaivelemassa.
Näiltä Turun seuduilta on lähtenyt monta tunnettua pappissukua, kertoilee piispanlinnan Tonttu. Jos suku siis mielletään siten, että sillä on kantaisä, joka kouluttautui ja otti sukunimen. Kyllähän edelleen pappissukuja kutsutaan periytyvän sukunimen mukaan. Tuon Littoisten kylän Henrik Larsinpoikakin lähti papiksi Liminkaan, ja otti sukunimen Lithovius kotikylänsä mukaan. Puhutaan Lithovius-suvusta, vaikka se rajaakin tytärlinjat kokonaan syrjään – tavallaan. Kun Henrik Lithovius valmistui papiksi, alkoi olla vasta pappislapsiperheitä. Pappissukuja oli vasta 1600-luvulla, kun pappien pojatkin ryhtyivät papeiksi ja avioituivat pappien tyttärien kanssa. Sillä tavalla pikkuhiljaa niitä pappissukuja syntyi.
Kuusiston komea piispanlinna hylättiin samoihin aikoihin papit alkoivat avioitua. Uskonpuhdistus eli reformaatio teetti kaikenlaista… Mutta tiedätkös, kuka oli ensimmäinen pappi Suomessa, joka tiettävästi solmi avioliiton? Oli siinä turkulaisilla ihmettelemistä.
Pietari Särkilahti
VastaaPoistaSamaa ajattelen Pietari Särkilahti.
VastaaPoista